Tulosraportit väestötutkimuksista ja rekisteriaineistoista
Terveytemme.fi -sivustolla julkaistaan väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia osoittimia (indikaattoreita) sisältäviä tulosraportteja. Raportit sisältävät sekä THL:n toteuttamien väestötutkimusten tuloksia että tilasto- ja rekisteriaineistoihin perustuvia tuloksia. Tulokset esitetään Atlas-raporttien, tilastokuvioiden ja taulukkojen avulla. Raportit sisältävät myös esitettyjen osoittimien tiiviit kuvaukset sekä linkkejä lisätietoihin, jotka auttavat tulosten tulkinnassa.
Väestötutkimukset
- Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote
- Kansallinen FinTerveys-tutkimus
- Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMonik
- Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT
- FinLapset-kyselytutkimus
- Kansallinen FinRavinto-tutkimus
- Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä ESPAD
- Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH
- Kansallinen FINRISKI-tutkimus sekä FinRavinto-tutkimus
- Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimus LATE
- Maahanmuuttajataustaisen väestön terveys ja hyvinvointi
- Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Maamu
- Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys- ja hyvinvointitutkimus
- Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus UTH
Rekisteriaineistot
Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote
FinSote-tutkimuksen tulosraportit. Sisältää vuodesta 2017 alkaen toteutettujen tutkimusten tuloksia. Raportit sisältävät koko maasta, maakunnittain ja tutkimusalueittain väestöryhmittäisiä tietoja väestön hyvinvoinnista, terveydestä, toimintakyvystä, elintavoista ja riskitekijöistä, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeesta ja käytöstä, saatavuudesta, yhdenvertaisuudesta, toimivuudesta ja integraatiosta, valinnanvapaudesta, asiakaslähtöisyydestä, omarahoituksesta ja sähköisten palvelujen käytöstä.
► Etusivu
Kansallinen FinTerveys-tutkimus
FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulosraportti sisältää yli 90 indikaattoria väestön terveydestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista sekä niiden määrittäjistä. Tiedot kerättiin terveystarkastusmittauksin ja kyselylomakkein 50 paikkakunnalla eri puolella Manner-Suomea. Tulokset ovat tarkasteltavissa sekä 18 vuotta että 30 vuotta täyttäneessä väestössä. Raportin tietoja voi tarkastella iän ja sukupuolen sekä 30 vuotta täyttäneiden osalta myös koulutusryhmän ja alueen mukaan.
► Etusivu
Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMonik
FinMonik 2018-2019 on koko Manner-Suomessa asuvalle ulkomailla syntyneille ulkomaalaistaustaisille kohdennettu kyselytutkimus. Tulosraportti kattaa laajasti eri teemoja, mm. kotoutumisen, sosiaalisen hyvinvoinnin, syrjintä- ja väkivaltakokemukset, työ- ja toimintakyvyn, terveydentilan, palvelujen käytön ja luottamuksen palveluihin. Tulokset ovat tarkasteltavissa maaryhmissä sukupuolittain ja ikäryhmittäin, sekä maakunnissa ja kaupungeissa sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Niiltä osin kun kysymykset ovat yhteneväisiä, esitetään myös FinSote 2018-tutkimuksen vastaava tulos.
► Etusivu
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) tuottaa kattavaa ja säännöllistä tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista. KOTT-tutkimuksella selvitetään korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, elintapoja, koettua hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita, näihin vaikuttavia tekijöitä sekä opiskelukykyä ja siihen liittyvää tuen tarvetta. THL toteutti tutkimuksen helmi-huhtikuussa 2021. Aikaisempien KOTT-tutkimuksien toteutuksesta on vastannut YTHS.
► Etusivu
FinLapset-kyselytutkimus
FinLapset-kyselytutkimus tuottaa seurantatietoa alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista, terveydestä sekä lapsiperhepalveluiden käytöstä ja palvelukokemuksista. Tuloskoosteissa esitetään 3-6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmille vuonna 2020 suunnatun tutkimuksen keskeiset tulokset alueittain.
► Etusivu
Kansallinen FinRavinto-tutkimus
FinRavinto 2017 -tutkimuksen tulosraportti sisältää indikaattoreita aikuisväestön energiaravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä FinTerveys 2017 -tutkimuksen kanssa 50 tutkimuspaikkakunnalla eri puolilla Suomea tammi-toukokuussa 2017. Ruoankulutus selvitettiin käyttämällä kahta erillistä 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelua. Raportin tietoja voi tarkastella iän, sukupuolen, koulutusryhmän ja alueen mukaan.
► Etusivu
Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä ESPAD
ESPAD-tutkimuksen tulosraportti. Tulokset perustuvat neljän vuoden välein toteutettavaan nuorten päihteiden käyttöä käsittelevään eurooppalaiseen koululaistutkimukseen (European School Survey Project on Alcohol and other Drugs (ESPAD). Tutkimus seuraa muutoksia samanikäisten eurooppalaisten koululaisten alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja huumeiden käytössä sekä rahapelaamisessa.
► Etusivu
Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus / Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH
ATH-tutkimuksen tulosraportit. Sisältää vuosina 2010-2017 toteutettujen tutkimusten tuloksia. Raportit sisältävät väestöryhmittäisiä tietoja tutkimusalueiden väestön hyvinvoinnista, terveydestä, toiminta- ja työkyvystä, elintavoista ja riskitekijöistä, palvelujen tarpeesta ja käytöstä sekä terveyden edistämisestä ja sairauksien ehkäisystä.
► Etusivu
Kansallinen FINRISKI-tutkimus sekä FinRavinto-tutkimus
Tulosraportissa esitetään kansallisen FINRISKI-tutkimuksen sekä FinRavinto-tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia vuosilta 1992-2012. Raportti sisältää väestöryhmittäisiä tietoja tutkimusalueiden väestön elintavoista, riskitekijöistä sekä ravitsemuksesta.
► Etusivu
Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimus LATE
Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksen (LATE) tulosraportti. LATE-tutkimusaineisto kattaa eri puolilta Suomea kerätyn pilottitutkimuksen (10 terveyskeskusta) ja erillisotokset Kainuun maakunnasta ja Turusta. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien 2007-2009 aikana lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa. Tutkimus sisälsi lasten terveystarkastuksen sekä kyselylomakkeet huoltajille ja kahdeksasluokkalaisille nuorille. Tulosraportti sisältää tietoa tutkimusalueiden lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvoinnista ja terveydestä.
► Etusivu
Maahanmuuttajataustaisen väestön terveys ja hyvinvointi
Raportit sisältävät tuloksia väestön terveydestä ja hyvinvoinnista syntyperän mukaan. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman Kouluterveyskyselyn aineistoon vuosilta 2013 ja 2015, THL:n tilastoaineistoihin vuodelta 2014 sekä Tilastokeskuksen aineistoihin vuosilta 2010-2014. Tuloksia voi tarkastella syntyperän ja alueen mukaan. Lisäksi indikaattorit tarjoavat tietoa sukupuolen, sukupolven, kouluasteen sekä joidenkin taustamaaryhmien mukaan.
► Etusivu
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Maamu
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (Maamu) tulosraportti. Maamu-tutkimus toteutettiin vuosina 2010-2012 ja siinä tutkittiin Venäjältä, Somaliasta, Iranista ja Irakista muuttaneiden 18-64-vuotiaiden terveyttä, toimintakykyä, elinoloja, elintapoja, sosiaalista hyvinvointia, syrjintäkokemuksia sekä palvelujen tarvetta ja käyttöä. Tutkimusaineistoa kerättiin kuudella paikkakunnalla: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Vaasa. Maahanmuuttajaryhmien tuloksia voi vertailla koko väestön tuloksiin tutkimuspaikkakunnilla. Koko väestön tulokset perustuvat Terveys 2011 -tutkimukseen ja Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH 2010-2011).
► Etusivu
Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys- ja hyvinvointitutkimus
Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tulosraportti. Maamu-tutkimuksen yhteydessä toteutettiin vuosina 2011-2012 pääkaupunkiseudulla erillinen tutkimus somali- ja kurditaustaisten perheiden nuorille. Tutkimuksessa kerättiin tietoa 13-16-vuotiailta nuorilta haastattelun, kyselylomakkeen ja terveystarkastuksen avulla. Raportti sisältää tietoa maahanmuuttajataustaisten nuorten terveyteen, hyvinvointiin ja kotoutumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, miten palvelujärjestelmät ja aikuiset tukevat lapsen kasvua ja kehitystä koulussa ja kotona.
► Etusivu
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus UTH
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH) tulosraportti. UTH on laajin Suomessa toteutettava ulkomaista syntyperää olevaan väestöön kohdistuva väestötutkimus. Tutkimus tuottaa tietoa, jota hyödyntämällä voidaan kehittää ulkomaista syntyperää olevien kotoutumista ja työllistymistä tukevia toimenpiteitä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tulosraportti sisältää tietoa ulkomaalaistaustaisen väestön terveydestä, syrjintä- ja väkivaltakokemuksista, sosiaalisesta hyvinvoinnista, työ- ja toimintakyvystä, elintavoista, elinoloista ja toimeentulosta, elämänlaadusta, sekä palveluiden käytöstä. Tuloksia voi tarkastella eri maaryhmien välillä sekä iän ja sukupuolen mukaan.
► Etusivu
FinLapset - Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus
Raportissa esitetään tuloksia Suomessa asuvien 2-16-vuotiaiden lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä sekä pituus- ja painotietojen kattavuudesta vuosina 2014-2019. Pituus- ja painotiedot perustuvat lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa tehtyihin mittauksiin. Tiedot kirjataan potilastietojärjestelmiin, joista ne siirtyvät THL:n ylläpitämään Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitukseen (Avohilmo). Vuoden 2019 pituus- ja painotietoja on täydennetty erillistietopoiminnalla sellaisista potilastietojärjestelmistä, joiden tekninen toteutus ei mahdollista tietojen automaattista siirtymistä Avohilmoon.
Kuolleisuuserot tulo- ja koulutusryhmittäin
Raportti esittää suomalaisten kuolleisuuserot väestöryhmittäin (sukupuoli, koulutustaso, tuloluokka) ajanjaksolla 1996-2014 koko maassa, maakunnissa ja suurimmissa kaupungeissa. Kuolleisuuden mittarina käytetään menetettyjä elinvuosia (PYLL, Potential Years of Life Lost) ikävälillä 25-80 vuotta. Kokonaiskuolleisuuden ohella tarkastellaan keskeisiä kuolemansyyryhmiä. Tulokset perustuvat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen Tilastokeskukselta tilaamaan rekisteriaineistoon, joka on muodostettu kansallisista rekistereistä koottuja tietoja yhdistämällä. Laskelmat on tehty THL:ssä.
Perfect - Hoitoketjujen toimivuus, tuottavuus ja vaikuttavuus
PERFECT-hankkeen tulosraportit. Hoitoketjujen toimivuus, tuottavuus ja vaikuttavuus eli PERFECT-hankkeessa seurataan erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin sisältyviä palveluja sekä niiden vaikuttavuutta ja kustannus-vaikuttavuutta sairaanhoitopiireissä ja sairaaloissa. Tarkastelu kohdistuu potilasmäärältään suuriin tai kustannuksiltaan merkittäviin sairausryhmiin ja toimenpiteisiin, joiden hoitamisessa erikoissairaanhoidolla on keskeinen merkitys. PERFECT-hankkeen päätulokset on tiivistetty indikaattoreihin, jotka kuvaavat hoitoketjuja sairaala- ja sairaanhoitopiiritasolla. Terveytemme.fi-sivustolla esitellään kootusti osahankkeiden merkittävimpiä indikaattoreita, joiden kehitystä on mahdollista tarkastella pitkien aikasarjojen avulla.
► Etusivu
Tarvevakioidut menot
Tarvevakioidut menot -tilastoraportin tuloksia karttaesityksinä kunnittain, maakunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Tarvevakioidut menot ovat vertailuaineisto palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi päättäjille, johtaville viranhaltijoille, suunnittelijoille ja tutkijoille. Tiedot tuotetaan vuosittain.
