Ilmiön merkitys ja tulkinta

Keskimääräinen luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (1=en luota ollenkaan, 5=luotan täysin)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee 20 vuotta täyttäneiden keskimääräistä luottamusta oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Indikaattori mittaa suomalaisten keskimääräistä luottamusta oman kunnan päätöksentekoon. Luottamus julkisiin instituutioihin, kuten eduskuntaan, poliisiin tai oman kunnan päätöksentekoon, on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen toiminnan kulmakivistä. Se kuvaa kansalaisten uskoa siihen, että julkiset instituutiot ovat oikeudenmukaisia, kohtelevat kansalaisia tasavertaisesti eivätkä tahallaan aiheuta heille vahinkoa. Se on myös yhteydessä yleiseen muihin ihmisiin kohdistuvaan luottamukseen. Luottamus edistää yhteiskuntaa koossa pitävän sosiaalisen pääoman muodostumista, yhteiskunnan ja talouden vakautta sekä kansalaisten terveyttä ja elämään tyytyväisyyttä.
Taloudellinen merkitys
Luottamus kunnan päätöksentekoon ja muuhun toimintaan on kustannustehokasta, sillä se vahvistaa kunnallista demokratiaa ("luottamushenkilöhallinto"), vähentää byrokratiaa, parantaa päätöksenteon laatua, tehostaa päätöksien toteuttamista, vähentää tarvetta tuomioistuinvalvontaan ja vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallintoa. Luottamus edesauttaa taloudellista toimintaa ja sen ennakoitavuutta, vähentää epävarmuuksia ja mahdollistaa esimerkiksi taloudellisten toimijoiden riskinoton.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Luottamuksen edellytyksiä ovat mm. avoimuus ja julkisuus, kontrolloitavuus, vastuullisuus, uskottavuus, ennakoitavuus, tasapuolisuus ja yleisen edun toteuttaminen, riippumattomuus, hyvän hallinnon takeiden noudattaminen sekä päätöksenteon ja hallinto- ja toimintakulttuurin laatu. Sitä vahvistavat myös mm. asukkaiden aktiivisuus, osallistuminen ja sitoutuminen sekä palvelujen laatu ja saatavuus. Olennaiset muutokset tai merkittävät alueiden väliset erot luottamuksessa antavat aihetta kunnan päätöksenteon ja hallinnon kriittiseen tarkasteluun, jotta ilmiön takana olevat tekijät voidaan tunnistaa ja tarpeelliset toimenpiteet tilanteen kohentamiseksi voidaan suunnitella.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
osallisuus, luottamus

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu kysymykseen: "Kuinka paljon luotatte seuraaviin tahoihin tai tahojen toimintaan? Ympyröikää mielipidettänne kuvaava numero yhdestä viiteen (1 = en luota ollenkaan, 5 = luotan täysin)." Kysymyspatterin alakysymyksenä kysyttiin "oman kuntanne päätöksentekoon". vastausvaihtoina oli 5-portainen asteikko, missä 1) en luota ollenkaan ja 5) luotan täysin. Tarkastelussa on kysymykseen vastanneiden keskiarvo. Esitetyt osuudet on laskettu käyttäen katoa korvaavia painokertoimia. Keskiarvolle on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 20-54, 55-74 ja 75+ -vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi, aluehallintovirastojen (AVI) alueet, sairaanhoidon erityisvastuualueet (ERVA), maakunnat, Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu.
  • Vuodet: 2013, 2014, 2015, 2016 (koko Suomi).
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Tietoaineisto
Viitteet
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2013-2016 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. Aikasarjaraportin 2013-2016 tutkimusalueet ja vastausaktiivisuudet.
Yhteystiedot
Terveytemme-työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
ATH-tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi