Taustatietoa terveysosoittimista

Terveysosoittimet ovat kansanterveyden kannalta merkittäviä tilastollisia tunnuslukuja. Niiden tarkoituksena on kuvata tiiviissä ja havainnollisessa muodossa terveyden tärkeimpiä ulottuvuuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Laaja tietoaineisto pyritään tiivistämään luvuksi, jonka kehitystä voidaan seurata ja jota voidaan vertailla. Mikään osoitin ei kuitenkaan ole täydellinen. Onkin tärkeää tietää terveysosoittimien rajoitteet.

Miten osoittimia tulisi tulkita?

Jokaisesta terveysosoittimesta esitetään tiedot sen merkityksestä kansanterveyden kannalta sekä osoittimen muodostamistavasta. Nämä lisätiedot auttavat terveysosoittimen tulkinnassa. Ne kertovat tiiviissä muodossa sen, mitä ilmiötä kukin osoitin kuvaa, kuinka ja mistä aineistosta osoitin on muodostettu sekä osoittimen tärkeimmät rajoitteet.

Miksi juuri nämä terveysosoittimet?

Sivusto esittää asiantuntijoiden valitsemia keskeisiä terveysosoittimia väestön terveydentilasta, elintavoista ja kuolleisuudesta. Tarkoituksena on, että terveysosoittimia voidaan jatkossa tarkastella alueittain, sukupuolittain, koulutus- ja ikäryhmittäin sekä aikajaksoittain.

Terveydentilan osoittimet kuvaavat sairastavuutta tärkeimpiin sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpäsairauksiin. Tietolähteenä ovat THL:n Sydän- ja verisuonitautirekisteri (CVDR) ja Suomen Syöpärekisteri.

Elintapoja kuvaavat osoittimet perustuvat THL:n Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimukseen (AVTK), jonka tulokset on yhdistetty ajanjaksolta 1998-2007 riittävän havaintomäärän varmistamiseksi. Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon, että tarkasteltaessa niitä koulutusryhmittäin tilastollinen epävarmuus kasvaa aineiston jakautuessa pienempiin osiin. Riskitekijöitä kuvaavien osoittimien tietolähde on THL:n FINRISKI -tutkimus, jonka tuloksia on yhdistetty vuosilta 1992-1997 ja 2002-2007.

Kuolleisuutta kuvaavia osoittimia ovat menetetyt elinvuodet (PYLL-indeksit) keskeisistä ehkäistävissä olevista kuolemansyistä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Helsingin yliopiston Sosiologian laitoksen yhdessä ylläpitämään Elinolot ja kuolleisuus -tutkimusaineistoon (EKSY).

Osoittimien vertailu ja luottamusvälit

Terveytemme Atlas-kartan osoittimet ovat vakioituja tilastollisia tunnuslukuja. Vakiointia käytetään, koska monet terveysosoittimien kuvaamat ilmiöt riippuvat voimakkaasti esim. väestön ikärakenteesta. Vakioitujen lukujen avulla eri alueet ja väestöryhmät saadaan vertailukelpoisiksi.

Terveysosoittimien arvoihin liittyy satunnaisuudesta johtuvaa epävarmuutta, joka esitetään Atlas-kartalla luottamusvälin avulla. Luottamusväli kuvaa sitä osoittimen arvojen väliä, johon osoittimen oikea arvo sijoittuu. Atlas-kartoissa esitetään 95 % luottamusvälit, jolloin osoittimen oikea arvo jää luottamusvälin sisään 95 %:n todennäköisyydellä. Mitä leveämpi luottamusväli on, sitä suurempi on myös epävarmuus osoittimen arvossa. Otostutkimuksessa pienempi otos tai tutkittavien joukko lisää sattuman aiheuttamaa vaihtelua. Leveä luottamusväli viittaa siihen, ettei tutkimuksen otoskoko riitä tutkittavan ilmiön luotettavaan kuvaamiseen.

Käytetyt tietoaineistot ja menetelmät

Osoittimien muodostamisessa käytetyt tilastolliset menetelmät on kuvattu seuraavassa dokumentissa:

Terveysosoittimien muodostamisessa on käytetty seuraavia tietoaineistoja:



© 2008-2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) - Terveytemme -työryhmä: terveytemme@thl.fi