Teema: Lapsen terveystottumukset

Kuvaus

Osoitin: Vähäinen yöuni (%)

Määritelmä Niiden alle kouluikäisten osuus (%), jotka nukkuivat keskimäärin vähemmän kuin 10 tuntia yössä sekä niiden 1. ja 5. luokan oppilaiden osuus (%), jotka nukkuivat keskimäärin vähemmän kuin 9 tuntia arkiyössä.
Merkitys ja tulkinta Riittävä uni on välttämätöntä lapsen ja nuoren kehitykselle ja hyvinvoinnille. Unen tarve on riippuvainen lapsen iästä, mutta toisaalta samanikäistenkin lasten unentarpeessa esiintyy erittäin suurta vaihtelua. Tästä syystä riittävää yöunen pituutta on vaikea määritellä. Uneen liittyvät ongelmat, kuten yöheräily ja nukkumaan asettautumisen vaikeudet, ovat tavallisia pienillä lapsilla. Lapsen unihäiriö voi vaarantaa koko perheen hyvinvoinnin aiheuttaen väsymyksen kautta altistumista masennukselle ja parisuhdeongelmille, jos vanhemmatkaan eivät saa riittävästi nukuttua. Myös kouluikäisillä erilaiset nukahtamisongelmat on tyypillisiä ja niiden taustalla on usein puutteellinen unenhuolto. Liian myöhäinen nukkumaanmenoaika ja epäsäännöllinen rytmi ovat tavallisimpia ongelmia kouluiässä, erityisesti murroiässä. Riittämätön yöuni voi häiritä päiväaikaista vointia. Pienillä lapsilla univaje ilmenee useimmiten esimerkiksi itsesäätelyn vaikeutena tai rauhattomuutena. Isommilla lapsilla uneen liittyvät ongelmat näyttäytyvät esimerkiksi keskittymisvaikeuksina ja sosiaalisia ongelmina, mutta myös fyysisinä oireina kuten päänsärkynä.
Laskeminen Perustuu kysymykseen: "Kuinka monta tuntia lapsenne keskimäärin nukkuu yössä?"
Kouluikäisten huoltajia pyydettiin arvioimaan lapsen keskimääräinen yöuni erikseen arkiöinä (seuraava päivä koulupäivä) ja viikonloppuina tai loma-aikoina.
Tarkastelussa niiden 0,5, 1, 3 ja 5-vuotiaiden osuus, jotka nukkuivat alle 10 tuntia yössä sekä niiden 1. ja 5. lk:n oppilaiden osuus, jotka nukkuivat arkiöinä alle 9 tuntia.
Osuuksille on laskettu binomijakaumaan perustuvat eksaktit 95 %:n luottamusvälit.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli
  • Ikä (0,5-, 1-, 3-, 5-vuotiaat ja 1.lk:n, 5.lk:n oppilaat)
  • Äidin koulutustaso (itse ilmoitettu koulutus, luokat: alempi: enintään ammatillinen koulutus, ylempi: vähintään opistotason koulutus)
  • Alue: 10 terveyskeskuksen pilotti-aineisto (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Vihti, Salon seudun terveyskeskus, Sodankylä, Mikkeli, Sastamalan terveyskeskuskuntayhtymä ja Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä) ja erillisotokset: Kainuun maakunta ja Turun kaupunki
Viitteet
  • LATE -perusraportti:
    Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R, Koponen P, Ovaskainen M-L, Sippola R, Virtanen S, Laatikainen T ja LATE -työryhmä. Lasten terveys. LATE -tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Raportti 2/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • LATE -terveyseroraportti:
    Kaikkonen R, Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Markkula J, Wikström K, Ovaskainen M-L, Virtanen S, Laatikainen T (toim.). Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Raportti 16/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tietoaineisto
  • "Lasten ja nuorten terveysseurannan -tutkimusaineisto LATE"
    LATE-tutkimusaineisto kattaa eri puolilta Suomea kerätyn pilottitutkimuksen (10 terveyskeskusta) ja erillisotokset Kainuun maakunnasta ja Turusta. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien 2007-2009 aikana.
  • Raportti LATE -hankkeen toteuttamisesta:
    Mäki P, Laatikainen T, Koponen P, Hakulinen-Viitanen T, LATE-työryhmä. 2008. Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. B 28/2008.
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama lasten terveysseurantatutkimus lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa.
 
Kohderyhminä olivat kaikki tutkimuksen aikana terveystarkastukseen tulevat ½, 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1.lk:n, 5.lk:n ja 8. (tai 9.lk:n) oppilaat. Tiedonkeruu toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena.
 
Pilottitutkimus (N=1541) toteutettiin 10 terveyskeskuksessa eri puolella Suomea. Tutkimus sisälsi terveydenhoitajan suorittaman lapsen terveystarkastuksen, kyselylomakkeet lasten huoltajille sekä kyselylomakkeen 8. - 9. luokkalaisille.
 
Erillisotokset Kainuun maakunnasta (N=2473) ja Turusta (N=2496) sisältävät muuten vastaavat tiedot kuin pilottitutkimuksessa, mutta terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa kerättiin vain valikoidut keskeisimmät lapsen terveyttä ja hyvinvointia koskevat tiedot.
 
Osallistumisprosentti vaihteli ikäryhmittäin koko väestöä edustavan pilottitutkimuksen osalta 91-92 % lastenneuvolassa ja 56-84 % kouluterveydenhuollossa. Kainuun maakunnan ja Turun erillisotosten osallistumisaktiivisuus oli Kainuun lastenneuvoloissa 82-91 % ja Turun lastenneuvoloissa 73-81 % sekä Kainuun kouluterveydenhuollossa 65-84 % ja Turun kouluterveydenhuollossa 78-88 %.
Päivitetty 2012-04-26
Yhteystiedot LATE-työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot Ylilääkäri Tiina Laatikainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Asiantuntija Päivi Mäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Projektipäällikkö Risto Kaikkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Lisätiedot www.thl.fi/lastenterveysseuranta