Teema: Lapsen ja perheen elinympäristö

Kuvaus

Osoitin: Perhe saa tarvittaessa riittävästi apua läheisiltä (%)

Määritelmä Niiden perheiden osuus (%), jotka olivat täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä siitä, että perhe saa tarvittaessa apua isovanhemmilta, muilta sukulaisilta, naapureilta tai ystäviltä. Huoltajan raportoima tieto.
Merkitys ja tulkinta Perheen sosiaalisen ympäristön tarjoama tuki on tärkeä osatekijä vanhempien jaksamisen kannalta ja näin myös koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Niin pienen lapsen hoitamisessa kuin varttuneempien lasten kanssa kodin, työn ja harrastusten yhteensovittamisessa tulee tilanteita, jolloin sosiaaliset verkostot ja niiden tarjoama apu ovat avuksi perheen hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Muuttoliikkeiden yms. tekijöiden vuoksi matka isovanhempiin ja sukulaisiin saattaa olla pitkä ja tällöin lähempänä oleva muut sosiaaliset verkostot ja niistä saatava apu ovat perheen hyvinvoinnille tärkeitä. Perheiden apua tukevia toimia ovat erilaiset palvelut, tilanteet ja tilaisuudet missä tuetaan perheiden vertaistukea ja sosiaalisten verkostojen luomista. Näitä ovat mm. riittävät neuvolapalvelut, koulut, leikkipuistot, sekä ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Perheet, jotka kokevat tuensaannin riittämättömänä ovat tilanteen pitkittyessä vaarassa uupua. Vanhempien uupuminen uhkaa koko perheen hyvinvointia. Perheissä voidaan avun tarvetta tunnistaa ja ilmaista eri tavoin.
Laskeminen Perustuu kysymykseen: "Perheemme saa tarvittaessa apua isovanhemmilta, muilta sukulaisilta, naapureilta tai ystäviltä.". Vastausvaihtoehdot olivat: 1) täysin samaa mieltä, 2) osittain samaa mieltä, 3) osittain eri mieltä ja 4) täysin eri mieltä. Tarkastelussa vaihtoehdon 1) täysin samaa mieltä tai 2) osittain samaa mieltä vastanneiden osuus.
Osuuksille on laskettu binomijakaumaan perustuvat eksaktit 95 %:n luottamusvälit.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli
  • Ikä (0,5, 1-, 3-, 5-vuotiaat ja 1.lk:n, 5.lk:n ja 8.lk:n oppilaat). Osa yläkoululaisten tarkastuksista on tehty 9. luokalla.
  • Äidin koulutustaso (itse ilmoitettu koulutus, luokat: alempi: enintään ammatillinen koulutus, ylempi: vähintään opistotason koulutus)
  • Alue: 10 terveyskeskuksen pilotti-aineisto (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Vihti, Salon seudun terveyskeskus, Sodankylä, Mikkeli, Sastamalan terveyskeskuskuntayhtymä ja Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä) ja erillisotokset: Kainuun maakunta ja Turun kaupunki
Viitteet
  • LATE -perusraportti:
    Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R, Koponen P, Ovaskainen M-L, Sippola R, Virtanen S, Laatikainen T ja LATE -työryhmä. Lasten terveys. LATE -tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Raportti 2/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • LATE -terveyseroraportti:
    Kaikkonen R, Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Markkula J, Wikström K, Ovaskainen M-L, Virtanen S, Laatikainen T (toim.). Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Raportti 16/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tietoaineisto
  • "Lasten ja nuorten terveysseurannan -tutkimusaineisto LATE"
    LATE-tutkimusaineisto kattaa eri puolilta Suomea kerätyn pilottitutkimuksen (10 terveyskeskusta) ja erillisotokset Kainuun maakunnasta ja Turusta. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien 2007-2009 aikana.
  • Raportti LATE -hankkeen toteuttamisesta:
    Mäki P, Laatikainen T, Koponen P, Hakulinen-Viitanen T, LATE-työryhmä. 2008. Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. B 28/2008.
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama lasten terveysseurantatutkimus lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa.
 
Kohderyhminä olivat kaikki tutkimuksen aikana terveystarkastukseen tulevat ½, 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1.lk:n, 5.lk:n ja 8. (tai 9.lk:n) oppilaat. Tiedonkeruu toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena.
 
Pilottitutkimus (N=1541) toteutettiin 10 terveyskeskuksessa eri puolella Suomea. Tutkimus sisälsi terveydenhoitajan suorittaman lapsen terveystarkastuksen, kyselylomakkeet lasten huoltajille sekä kyselylomakkeen 8. - 9. luokkalaisille.
 
Erillisotokset Kainuun maakunnasta (N=2473) ja Turusta (N=2496) sisältävät muuten vastaavat tiedot kuin pilottitutkimuksessa, mutta terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa kerättiin vain valikoidut keskeisimmät lapsen terveyttä ja hyvinvointia koskevat tiedot.
 
Osallistumisprosentti vaihteli ikäryhmittäin koko väestöä edustavan pilottitutkimuksen osalta 91-92 % lastenneuvolassa ja 56-84 % kouluterveydenhuollossa. Kainuun maakunnan ja Turun erillisotosten osallistumisaktiivisuus oli Kainuun lastenneuvoloissa 82-91 % ja Turun lastenneuvoloissa 73-81 % sekä Kainuun kouluterveydenhuollossa 65-84 % ja Turun kouluterveydenhuollossa 78-88 %.
Päivitetty 2010-05-25
Yhteystiedot LATE-työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot Ylilääkäri Tiina Laatikainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Asiantuntija Päivi Mäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Projektipäällikkö Risto Kaikkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Lisätiedot www.thl.fi/lastenterveysseuranta