Teema: Lapsen ja perheen elinympäristö

Kuvaus

Osoitin: Menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%)

Määritelmä Niiden perheiden osuus (%), jotka ilmoittivat menojen kattamisen käytettävissä olevilla tuloilla olevan vähintään melko hankalaa. Huoltajan raportoima tieto.
Merkitys ja tulkinta Perheen oma kokemus käytettävissä olevien tulojen riittävyydestä menoihin nähden täydentää objektiivisia tuloja kuvaavia mittareita. Oma kokemus on sidonnainen mm. omiin kulutustottumuksiin eikä pelkästään tulosidonnainen kuten objektiiviset mittarit. Perheillä voi olla hyvinkin erilainen tulkinta siitä, mitä he raportoivat hankaluuksina.
 
Vaikka yleinen varallisuus on viime vuosikymmeninä kasvanut, on pienituloisten lapsiperheiden osuus kasvanut. Heikompi tulotaso kasaantuu usein myös jo muutoinkin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten yksinhuoltajiin ja monilapsisiin perheisiin. Etenkin pienten lasten vanhempien pienituloisuus on kasvanut nopeimmin. Taloudellinen toimeentulo on keskeinen hyvinvoinnin osatekijä ja siinä koetut ongelmat ovat yhteydessä moniin muihin ongelmiin. Koettua toimeentuloa voidaan tulkita myös yleisenä hyvinvoinnin mittarina.
 
Toimeentulo-ongelmia ja haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden (mm. yhden huoltajan perheet ja monilapsiset perheet) varallisuutta voidaan tukea aktiivisella sosiaalipolitiikalla erilaisin tulosiirroin. Perheiden kokemia hankaluuksia voidaan myös lievittää mm. velkaneuvonnassa ja erilaisissa perhepalveluissa.
Laskeminen Perustuu kysymykseen: "Kotitaloudella voi olla erilaisia tulolähteitä ja tuloja useammalla jäsenellä. Kun kotitaloutenne kaikki tulot otetaan huomioon, onko menojenne kattaminen näillä tuloilla:" Vastausvaihtoehdot olivat: 1) erittäin hankalaa, 2) hankalaa, 3) melko hankalaa, 4) melko helppoa, 5) helppoa ja 6) hyvin helppoa. Tarkastelussa on vaihtoehdon 1) erittäin hankalaa, 2) hankalaa tai 3) melko hankalaa vastanneiden osuus.
Osuuksille on laskettu binomijakaumaan perustuvat eksaktit 95 %:n luottamusvälit.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli
  • Ikä (0,5, 1-, 3-, 5-vuotiaat ja 1.lk:n, 5.lk:n ja 8.lk:n oppilaat). Osa yläkoululaisten tarkastuksista on tehty 9. luokalla.
  • Äidin koulutustaso (itse ilmoitettu koulutus, luokat: alempi: enintään ammatillinen koulutus, ylempi: vähintään opistotason koulutus)
  • Alue: 10 terveyskeskuksen pilotti-aineisto (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Vihti, Salon seudun terveyskeskus, Sodankylä, Mikkeli, Sastamalan terveyskeskuskuntayhtymä ja Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä) ja erillisotokset: Kainuun maakunta ja Turun kaupunki
Viitteet
  • LATE -perusraportti:
    Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R, Koponen P, Ovaskainen M-L, Sippola R, Virtanen S, Laatikainen T ja LATE -työryhmä. Lasten terveys. LATE -tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Raportti 2/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • LATE -terveyseroraportti:
    Kaikkonen R, Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Markkula J, Wikström K, Ovaskainen M-L, Virtanen S, Laatikainen T (toim.). Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Raportti 16/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tietoaineisto
  • "Lasten ja nuorten terveysseurannan -tutkimusaineisto LATE"
    LATE-tutkimusaineisto kattaa eri puolilta Suomea kerätyn pilottitutkimuksen (10 terveyskeskusta) ja erillisotokset Kainuun maakunnasta ja Turusta. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien 2007-2009 aikana.
  • Raportti LATE -hankkeen toteuttamisesta:
    Mäki P, Laatikainen T, Koponen P, Hakulinen-Viitanen T, LATE-työryhmä. 2008. Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. B 28/2008.
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama lasten terveysseurantatutkimus lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa.
 
Kohderyhminä olivat kaikki tutkimuksen aikana terveystarkastukseen tulevat ½, 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1.lk:n, 5.lk:n ja 8. (tai 9.lk:n) oppilaat. Tiedonkeruu toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena.
 
Pilottitutkimus (N=1541) toteutettiin 10 terveyskeskuksessa eri puolella Suomea. Tutkimus sisälsi terveydenhoitajan suorittaman lapsen terveystarkastuksen, kyselylomakkeet lasten huoltajille sekä kyselylomakkeen 8. - 9. luokkalaisille.
 
Erillisotokset Kainuun maakunnasta (N=2473) ja Turusta (N=2496) sisältävät muuten vastaavat tiedot kuin pilottitutkimuksessa, mutta terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa kerättiin vain valikoidut keskeisimmät lapsen terveyttä ja hyvinvointia koskevat tiedot.
 
Osallistumisprosentti vaihteli ikäryhmittäin koko väestöä edustavan pilottitutkimuksen osalta 91-92 % lastenneuvolassa ja 56-84 % kouluterveydenhuollossa. Kainuun maakunnan ja Turun erillisotosten osallistumisaktiivisuus oli Kainuun lastenneuvoloissa 82-91 % ja Turun lastenneuvoloissa 73-81 % sekä Kainuun kouluterveydenhuollossa 65-84 % ja Turun kouluterveydenhuollossa 78-88 %.
Päivitetty 2010-05-25
Yhteystiedot LATE-työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot Ylilääkäri Tiina Laatikainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Asiantuntija Päivi Mäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Projektipäällikkö Risto Kaikkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Lisätiedot www.thl.fi/lastenterveysseuranta