Teema: Lasten tapaturmat

Kuvaus

Osoitin: Käyttää pyöräilykypärää aina kyydissä tai ajaessaan (%)

Määritelmä Niiden lasten osuus (%), jotka aina pyöräillessään ja pyörän kyydissä matkustaessaan käyttävät pyöräilykypärää
Merkitys ja tulkinta Pyöräilijän vammat kohdistuvat useimmiten päähän ja raajoihin. 10-17-vuotiaiden pyöräilijöiden loukkaantumisriski on kaksinkertainen koko väestöön verrattuna. Lapsilla päävammat syntyvät useimmiten autoon iskeytymisen seurauksena. Pyöräilykypärän on todettu vähentävän sekä kuoleman että aivovamman riskiä tehokkaasti. Aikuisen esimerkki on keskeinen lapsen oppiessa turvallisuuteen liittyviä asenteita ja käyttäytymistapoja. Tieliikennelain mukaan "polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää".
Laskeminen Lapsen huoltajaa pyydettiin arvioimaan lapsensa liikenneturvallisuutta vastaamalla pyöräilykypärän käyttöä koskevaan väittämään, jotka eri-ikäisten lomakkeissa olivat seuraavat:
  • 0,5- ja 1-vuotiailla "lapseni käyttää pyörän kyydissä pyöräilykypärää", ja
  • 3- ja 5-vuotiailla sekä 1. ja 5. luokalla "lapseni käyttää pyöräillessään pyöräilykypärää".
Vastausvaihtoehdot olivat: 1) aina, 2) usein, 3) joskus, 4) harvoin tai ei ollenkaan, 5) ei ajankohtainen. Prosenttiosuus on laskettu niistä vastanneista, joille asia on ajankohtainen (vaihtoehdot 1-4). Kypärää käyttäviksi laskettiin vaihtoehto 1) aina.
Osuuksille on laskettu binomijakaumaan perustuvat eksaktit 95 %:n luottamusvälit.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli
  • Ikä (0,5, 1-, 3-, 5-vuotiaat ja 1.lk:n ja 5.lk:n oppilaat).
  • Äidin koulutustaso (itse ilmoitettu koulutus, luokat: alempi: enintään ammatillinen koulutus, ylempi: vähintään opistotason koulutus)
  • Alue: 10 terveyskeskuksen pilotti-aineisto (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Vihti, Salon seudun terveyskeskus, Sodankylä, Mikkeli, Sastamalan terveyskeskuskuntayhtymä ja Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä) ja erillisotokset: Kainuun maakunta ja Turun kaupunki
Viitteet
  • LATE -perusraportti:
    Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R, Koponen P, Ovaskainen M-L, Sippola R, Virtanen S, Laatikainen T ja LATE -työryhmä. Lasten terveys. LATE -tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Raportti 2/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • LATE -terveyseroraportti:
    Kaikkonen R, Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Markkula J, Wikström K, Ovaskainen M-L, Virtanen S, Laatikainen T (toim.). Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Raportti 16/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tietoaineisto
  • "Lasten ja nuorten terveysseurannan -tutkimusaineisto LATE"
    LATE-tutkimusaineisto kattaa eri puolilta Suomea kerätyn pilottitutkimuksen (10 terveyskeskusta) ja erillisotokset Kainuun maakunnasta ja Turusta. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien 2007-2009 aikana.
  • Raportti LATE -hankkeen toteuttamisesta:
    Mäki P, Laatikainen T, Koponen P, Hakulinen-Viitanen T, LATE-työryhmä. 2008. Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. B 28/2008.
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama lasten terveysseurantatutkimus lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa.
 
Kohderyhminä olivat kaikki tutkimuksen aikana terveystarkastukseen tulevat ½, 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1.lk:n, 5.lk:n ja 8. (tai 9.lk:n) oppilaat. Tiedonkeruu toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena.
 
Pilottitutkimus (N=1541) toteutettiin 10 terveyskeskuksessa eri puolella Suomea. Tutkimus sisälsi terveydenhoitajan suorittaman lapsen terveystarkastuksen, kyselylomakkeet lasten huoltajille sekä kyselylomakkeen 8. - 9. luokkalaisille.
 
Erillisotokset Kainuun maakunnasta (N=2473) ja Turusta (N=2496) sisältävät muuten vastaavat tiedot kuin pilottitutkimuksessa, mutta terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa kerättiin vain valikoidut keskeisimmät lapsen terveyttä ja hyvinvointia koskevat tiedot.
 
Osallistumisprosentti vaihteli ikäryhmittäin koko väestöä edustavan pilottitutkimuksen osalta 91-92 % lastenneuvolassa ja 56-84 % kouluterveydenhuollossa. Kainuun maakunnan ja Turun erillisotosten osallistumisaktiivisuus oli Kainuun lastenneuvoloissa 82-91 % ja Turun lastenneuvoloissa 73-81 % sekä Kainuun kouluterveydenhuollossa 65-84 % ja Turun kouluterveydenhuollossa 78-88 %.
Päivitetty 2011-08-24
Yhteystiedot LATE-työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot Ylilääkäri Tiina Laatikainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Asiantuntija Päivi Mäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Projektipäällikkö Risto Kaikkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Lisätiedot www.thl.fi/lastenterveysseuranta