Teema: Lapsen oireet

Kuvaus

Osoitin: Alakuloisuutta kerran viikossa tai useammin (%)

Määritelmä Niiden lasten osuus (%), joilla oli ollut alakuloisuutta kerran viikossa tai useammin viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana. Huoltajan arvio.
Merkitys ja tulkinta Alakuloisuus voi olla oire tai ennusmerkki lapsen tai nuoren masennuksesta. Myös terveet lapset voivat olla ajoittain surullisia, väsyneitä ja vetämättömiä, ja lyhytaikainen masennusreaktio voi liittyä normaaliin kehitykseen esimerkiksi menetyskokemuksen tai muutoksen yhteydessä. Alakuloisuus ilmenee eri-ikäisillä lapsilla hyvin eri tavoin, esimerkiksi leikki-ikäisillä leikin vähäisyytenä ja vetäytymisenä, ärtyneisyytenä ja kouluikäisillä alisuoriutumisena tehtävistä. Lapsen kehityksen turvaamiseksi lieväoireiseenkin masentuneisuuteen on puututtava pikaisesti, ettei alakuloisuus haittaa lapsen arkiselviytymistä ja oppimista. Alakuloisuuden taustalla vaikuttavia tekijöitä on selviteltävä yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa ja suunniteltava yhdessä lapsen mielialaa helpottavia ja tukevia asioita. Varhaisella tuella ehkäistään lapsen alakuloisuuden kehittymistä mahdollisesti pitkäkestoiseksi ja toistuvaksi masennushäiriöksi.
Laskeminen Perustuu kysymykseen "onko lapsellanne ollut alakuloisuutta viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana?" Vastausvaihtoehdot olivat 1) lähes päivittäin, 2) useammin kuin kerran viikossa, 3) noin kerran viikossa, 4) noin kerran kuukaudessa, 5) harvemmin tai ei koskaan. Tarkastelussa on vaihtoehdon 1) lähes päivittäin, 2) useammin kuin kerran viikossa tai 3) noin kerran viikossa vastanneiden osuus.
Osuuksille on laskettu binomijakaumaan perustuvat eksaktit 95 %:n luottamusvälit.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli
  • Ikä (3-, 5-vuotiaat ja 1.lk:n, 5.lk:n ja 8.lk:n oppilaat). Osa yläkoululaisten tarkastuksista on tehty 9. luokalla.
  • Äidin koulutustaso (itse ilmoitettu koulutus, luokat: alempi: enintään ammatillinen koulutus, ylempi: vähintään opistotason koulutus)
  • Alue: 10 terveyskeskuksen pilotti-aineisto (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Vihti, Salon seudun terveyskeskus, Sodankylä, Mikkeli, Sastamalan terveyskeskuskuntayhtymä ja Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä) ja erillisotokset: Kainuun maakunta ja Turun kaupunki
Viitteet
  • LATE -perusraportti:
    Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R, Koponen P, Ovaskainen M-L, Sippola R, Virtanen S, Laatikainen T ja LATE -työryhmä. Lasten terveys. LATE -tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Raportti 2/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • LATE -terveyseroraportti:
    Kaikkonen R, Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Markkula J, Wikström K, Ovaskainen M-L, Virtanen S, Laatikainen T (toim.). Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Raportti 16/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tietoaineisto
  • "Lasten ja nuorten terveysseurannan -tutkimusaineisto LATE"
    LATE-tutkimusaineisto kattaa eri puolilta Suomea kerätyn pilottitutkimuksen (10 terveyskeskusta) ja erillisotokset Kainuun maakunnasta ja Turusta. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien 2007-2009 aikana.
  • Raportti LATE -hankkeen toteuttamisesta:
    Mäki P, Laatikainen T, Koponen P, Hakulinen-Viitanen T, LATE-työryhmä. 2008. Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. B 28/2008.
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama lasten terveysseurantatutkimus lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa.
 
Kohderyhminä olivat kaikki tutkimuksen aikana terveystarkastukseen tulevat ½, 1-, 3- ja 5-vuotiaat sekä 1.lk:n, 5.lk:n ja 8. (tai 9.lk:n) oppilaat. Tiedonkeruu toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena.
 
Pilottitutkimus (N=1541) toteutettiin 10 terveyskeskuksessa eri puolella Suomea. Tutkimus sisälsi terveydenhoitajan suorittaman lapsen terveystarkastuksen, kyselylomakkeet lasten huoltajille sekä kyselylomakkeen 8. - 9. luokkalaisille.
 
Erillisotokset Kainuun maakunnasta (N=2473) ja Turusta (N=2496) sisältävät muuten vastaavat tiedot kuin pilottitutkimuksessa, mutta terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa kerättiin vain valikoidut keskeisimmät lapsen terveyttä ja hyvinvointia koskevat tiedot.
 
Osallistumisprosentti vaihteli ikäryhmittäin koko väestöä edustavan pilottitutkimuksen osalta 91-92 % lastenneuvolassa ja 56-84 % kouluterveydenhuollossa. Kainuun maakunnan ja Turun erillisotosten osallistumisaktiivisuus oli Kainuun lastenneuvoloissa 82-91 % ja Turun lastenneuvoloissa 73-81 % sekä Kainuun kouluterveydenhuollossa 65-84 % ja Turun kouluterveydenhuollossa 78-88 %.
Päivitetty 2010-05-25
Yhteystiedot LATE-työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot Ylilääkäri Tiina Laatikainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Asiantuntija Päivi Mäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Projektipäällikkö Risto Kaikkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sähköposti etunimi.sukunimi@thl.fi
Lisätiedot www.thl.fi/lastenterveysseuranta