Verenkiertoelinten sairaudet, menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25 - 80 v. /100 000 vastaavanikäistä

Tietolähde Ajalta Päivitystiheys Päivitetty
Tilastokeskus 1996-2014 Kerran vuodessa 08.03.2017
Tietosisältö
Indikaattori ilmaisee ikävälillä 25-80 vuotta tapahtuneiden verenkiertoelinten sairauksista johtuvien kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä 100 000 asukasta kohti. Yläikärajan valinta perustuu siihen, että suomalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta.
 
PYLL-indeksi (PYLL = Potential Years of Life Lost) on kansainvälisesti laajalti käytetty hyvinvoinnin mittari. Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi menetetyt elinvuodet (PYLL = Potential Years of Life Lost) -indeksi lasketaan kuolinsyytilaston peruskuolinsyyn perusteella. Verenkiertoelinten sairauksista johtuviin kuolemiin luetaan peruskuolinsyynä ICD-10 koodit I00-I42.5, I42.7-I99. Jokaista ikäryhmää kohden lasketaan kuolemistodennäköisyys väestöryhmän havaittujen verenkiertoelinsairauksien aiheuttamien kuolemantapausten ja väkiluvun osamääränä. Saatu luku kerrotaan menetettyjen elinvuosien määrällä.
 
PYLL korostaa nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. Laskettaessa PYLL-tunnusluku ikävälille 25-80 vuotta, esim. 25-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettäneen 55 elinvuotta, kun taas 79-vuotiaana kuollut on menettänyt vain yhden vuoden. Yli 80-vuotiaana kuolleiden ei katsota menettäneen yhtään elinvuotta. Tässä tapauksessa ei huomioida alle 25-vuotiaana kuolleiden menetettyjä elinvuosia. Näistä ikäryhmittäisistä luvuista lasketaan painotettu summa käyttäen painoina 25-80-vuotiaiden ikärakennetta koko maassa, jotta alueiden erilaiset ikärakenteet eivät vääristä vertailua. Lopuksi kerrotaan saatu luku 100 000:lla. Luottamusvälit laskettiin käyttämällä Monte Carlo -menetelmää.
 
Laskenta on tehty THL:ssä.Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
Tulkinta
Kuolleisuus sepelvaltimotautiin ja muihin verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Ne ovat kuitenkin edelleen työikäisten miesten merkittävin kuolemansyyryhmä ja aiheuttavat edelleen noin puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Iäkkäillä sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävin kuolinsyyryhmä.
 
Vaikutus väestön hyvinvointiin
 
Vaikka kuolleisuus ja sairastuvuus verenkiertoelinten sairauksiin ovat vähentyneet ja siirtyneet vanhempiin ikäryhmiin, ovat verenkiertoelimistön sairaudet edelleen Suomen keskeisimpiä kansanterveyden haasteita aiheuttaen merkittävästi toimintakyvyn rajoitetta ja hoidon tarvetta. Erityisesti aivoverenkierron häiriöistä aiheutuu helposti merkittävää kuntouttamisen tarvetta ja jopa ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Lisäksi vaikka sairastuvuus on vähentynyt, on toisaalta pelättävissä, että väestön ikääntyminen lisää tapausmääriä tulevaisuudessa.
 
Taloudellinen merkitys
 
Suomessa ei ole kunnollista kokonaisarviota verenkiertoelinten sairauksien kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Eniten pitkäaikaissairastuvuutta ja kuolleisuutta aiheuttavana tautiryhmänä sen taloudelliset sekä suorat että epäsuorat vaikutukset ovat ilmeisen merkittävät. Kustannuksia aiheutuu mm. hoitojaksoista, toimenpiteistä, sairauden seurannasta, lääkekuluista- ja korvauksista, sairauspoissaoloista ja eläköitymisistä.
 
Mitä kunnassa/alueella voidaan tehdä?
 
Verenkiertoelinten sairauksien keskeisimmät riskitekijät ovat tupakointi, ravinnon rasvapitoisuus ja rasvan laatu, joka lisää erityisesti LDL-kolesterolin osuutta veressä sekä kohonnut verenpaine. Lisäksi tautiriskiä lisää lihavuus ja liikkumattomuus. Verenkiertoelinten sairaudet ovat pitkälti ennaltaehkäistävissä terveellisillä elintavoilla ja riskitekijöitä, erityisesti rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä ja verenpainetta, hoitamalla. Jo sairastuneiden tehokas hoito ja kuntouttaminen vähentävät kuolleisuutta. Maakunnissa voidaan panostaa väestön tietoisuuden lisäämiseen, terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseen sekä tupakoinnin ehkäisyyn ja viertoittamisen tukeen. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että verenkiertoelinten sairauksiin sairastuneet ja henkilöt, joilla on tautiriskin suhteen merkittäviä, hoidettavia riskitekijöitä, saavat parhaan mahdollisen hoitosuosituksiin perustuvan hoidon.
Luokitukset
  • Sukupuoli: miehet, naiset, yhteensä
  • Ikä: 25 - 80-vuotiaat
  • Alue: Maakunta, suuret kaupungit (yli 100 000 asukasta), koko maa
  • Koulutus: Tilastokeskuksen tutkintorekisterin perusteella. Luokat: matala: enintään perusasteen koulutus, ylempi: vähintään keskiasteen koulutus.
  • Tulot: Tuloviidennes = asuntokunnan käyttötulot kulutusyksikköä kohti jaettuna kvintiileihin. Luokat: 1. (alin) tuloviidennes, 2. tuloviidennes, 3. tuloviidennes, 4. ja 5. (ylin) tuloviidennes.
Asiasanat
  • kuolleisuus
  • terveydentila
  • verenkiertoelinten sairaudet
Tietolähteet
  • Kuolemansyyt (Tilastokeskus)
Tilastokeskus tekee tilastoa kuolemansyistä ja kuolleisuuden kehityksestä. Kuolemansyytilasto perustuu kuolintodistuksen tietoihin, joita täydennetään väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän tiedoilla. Kuolemansyytilastossa ovat mukana kalenterivuoden aikana Suomessa tai ulkomailla kuolleet, joilla kuolinhetkellä oli kotipaikka Suomessa.
 
  • Väestötilasto (Tilastokeskus)
Tilastokeskus tekee väestötilaston Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmien tiedoista.
 
  • Tutkintorekisteri (Tilastokeskus)
  • Tulonjakotilasto (Tilastokeskus)

Tilastokeskuksen väestönlaskenta- ja kuolinsyyrekisteritietoja yhdistämällä tehty aineisto kattaa vakinaisesti Suomessa asuvan 25 vuotta täyttäneen väestön vuosina 1996-2014. Vuosittaiset kuolemantapaukset ja henkilövuodet laskettiin erikseen sukupuolen, 5-vuotisikäryhmän, alueen ja koulutuksen mukaan. Koulutusmuuttuja on laskettu Tilastokeskuksen tutkintorekisterin perusteella (luokat: matala: enintään perusasteen koulutus, ylempi: vähintään keskiasteen koulutus).
 
Näiden vuosittain mitattujen tietojen lisäksi asuntokunnan käytettävissä olevat tulot on mitattu vuosina 1995, 2000, 2005 ja 2010 ja määritetty kunkin henkilön tulokymmenys erikseen miehille ja naisille. Kuolemantapaukset ja henkilövuodet laskettiin edelleen vuosittain käyttäen edellistä tulotietoa (vuoden 1995 tuloja käytettiin vuosille 1996-2000, vuoden 2000 tuloja vuosille 2001-05 jne.). Käytettävissä olevat tulot sisältävät kaikkien asuntokunnan jäsenten palkka- ja pääomatulot sekä tulonsiirrot ja niistä on vähennetty maksetut verot. Yhteenlasketut tulot jaettiin asuntokunnan kulutusyksikköjen määrällä. Laitosväestön kohdalla käytettiin henkilökohtaisia käytettävissä olevia tuloja. Henkilöt, joilla ei ollut lainkaan henkilökohtaisia tai asuntokunnan tuloja tai joiden tuloista ei ollut tietoja (alle 0,5 % henkilövuosista) poistettiin aineistosta tuloanalyysien kohdalla.
 
Kuolemantapaukset ryhmiteltiin kokonaiskuolleisuuden lisäksi peruskuolemansyyn mukaan Tilastokeskuksen 54-luokkaiseen kuolemansyyluokitukseen perustuen. Tutkimuksessa käytetyt viisi luokkaa olivat alkoholikuolemat, verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat (pois lukien alkoholimyrkytys), itsemurha ja syöpäsairaudet. Aluetason tuloksia varten yhdistettiin kolmen peräkkäisen vuoden tiedot riittävän tapausmäärän varmistamiseksi.
Rajoitukset
Vuoden aikana koko maan väestöstä kuolee noin yksi prosentti. Asukasmäärältään pienillä alueilla kuolemien määrä on hyvin vähäinen ja niiden määrä voi vaihdella vuosittain paljonkin. Sen vuoksi PYLL-indeksit esitetään vain koko maalle, maakunnille ja yli 100 000 asukkaan kunnille. Tulosten satunnaisuuden vähentämiseksi PYLL-indeksit lasketaan kolmen peräkkäisen vuoden kuolemantapausten perusteella. Lisäksi tulosten luottamusvälien (virhemarginaalien) perusteella huomattavan epäluotettavia tuloksia ei esitetä. Koska PYLL-indeksi liittyy menetettyihin elinvuosiin, nuorten ihmisten kuolemat saavat indeksiä laskettaessa suhteessa suuremman painoarvon kuin vanhusten.
Lainsäädäntö
Suositukset
Lisätiedot
  • Tuija Martelin (etunimi.sukunimi@thl.fi)
  • kuolemansyyt.tilasto@tilastokeskus.fi
  • Tietoaineisto: Pekka Martikainen, väestöntutkimuksen yksikkö, sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.