FinMonik 2018-2019 -tutkimuksen tuloksia

Tulosraportti

Viittausohje: Kuusio H, Seppänen A, Jokela S, Somersalo L, Koskela T & Lilja E. FinMonik -tutkimuksen perustulokset 2020. Verkkojulkaisu: www.terveytemme.fi/finmonik

FinMonik 2018-2019 on koko Manner-Suomessa asuvalle ulkomailla syntyneille ulkomaalais­taustaisille kohdennettu kyselytutkimus. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa Suomen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä näiden tausta­tekijöistä. Tämä tulosraportti kattaa laajasti eri teemoja, kuten mm.: kotoutumisen, sosiaalisen hyvinvoinnin, syrjintä- ja väkivaltakokemukset, työ- ja toimintakyvyn, terveydentilan, palvelujen käytön ja luottamuksen palveluihin.

Tulokset perustuvat toukokuun 2018 ja tammikuun 2019 välillä kerättyyn aineistoon. Tutkimuksen otos (n = 12 877) poimittiin Väestörekisteristä ositetulla satunnais­otannalla, jolla kiintiöitiin maakuntiin ja kuuteen kaupunkiin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa) ennalta määrätty otoskoko. Tutkimuksen vastaus­aktiivisuus oli 53,1 %. Tiedot kerättiin ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella. Niille, jotka eivät olleet vastanneet sähköiseen kyselyyn, lähetettiin paperinen kysely. Kyselyyn vastaamattomille tehtiin lopuksi puhelin­haastatteluja. Kyselylomake oli saatavilla 18 kielellä ja puhelin­haastatteluja tehtiin kymmenellä eri kielellä.

Tulokset ovat tarkas­teltavissa maaryhmissä sukupuolittain ja ikäryhmittäin, sekä maakunnissa ja kaupungeissa sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Niiltä osin kun kysymykset ovat yhteneväisiä, esitetään myös FinSote 2018-tutkimuksen vastaava tulos. Tulokset on vakioitu iällä ja sukupuolella suhteessa koko väestöön niissä indikaattoreissa, joissa koko väestön tieto on ollut saatavilla. Muissa indikaattoreissa maaryhmittäiset tiedot on vakioitu iällä ja sukupuolella. Tuloksille on laskettu virhe­marginaalit (95 % luottamusvälit), joiden avulla on mahdollista arvioida satunnais­vaihtelun vaikutusta tuloksiin.

Tulosten laskemisessa käytettiin paino­kertoimia, joilla on huomioitu erisuuret poiminta­todennäköisyydet ositteissa ja lisäksi pienennettiin vastauskadon aiheuttamaa harhaa. Painokertoimet laskettiin vastaus­todennäköisyys­mallinnuksella, josta saadut ennuste­todennäköisyyksien käänteisluvut (inverse probability weight, IPW) kalibroitiin vastaamaan koko perusjoukon jakaumia. Vastaus­todennäköisyys­mallinnus tehtiin random forest -menetelmällä. Mallissa käytettiin Väestö­rekisteri­keskuksesta saaduista otostiedoista seuraavia tietoja: ikäryhmä, sukupuoli, Suomen kansalaisuus, maaryhmä, asuinalue (erityisvastuualue), siviilisääty, asuinvuodet Suomessa, maahanmuuttoikä, talouden koko sekä alaikäisten lukumäärä taloudessa. Lisäksi mallissa oli Tilastokeskuksen tiedoista koulutus ja sosioekonominen asema. Kalibroinnissa huomioitiin asuinalue (otannassa käytetyt ositteet, 24 aluetta), ikäryhmä, sukupuoli, maaryhmä ja koulutus. Painokertoimet laskettiin kaikille tutkimukseen osallistuneille, sekä erikseen pitkään kyselyyn vastanneille. Pitkän kyselyn paino­kertoimia käytettiin niille kysymyksille, jotka eivät sisältyneet lyhythaastatteluun. Painokertoimien laskemisessa käytettiin R-paketteja randomForest ja survey.

FinMonik-tutkimuksen toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sen suunnitteluun osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), oikeusministeriön (OM), Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen sekä Oulun, Tampereen, Turun, Vantaan ja Helsingin kaupungin asiantuntijoita. Rahoittajina ovat olleet EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (EUSA/ AMIF), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Espoon kaupunki ja THL.

Tutkimusraportti

Muualla verkossa

FinMonik-tutkimuksen esittelysivut

Yhteystiedot

FinMonik-tutkimuksen vastaava tutkija

Hannamaria Kuusio
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7657
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMonik)