Ilmiön merkitys ja tulkinta

Työkykynsä heikentyneeksi (enintään 7/10) arvioivien osuus (%)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä, jotka tuntevat työkykynsä heikentyneeksi.
 
Indikaattori mittaa väestön koettua työkykyäja erottelee väestöstä ne, jotka arvioivat työkykynsä heikentyneeksi. Työkykypistemäärä on yksi kysymys laajemmasta Työkykyindeksistä. Työkykypistemäärä on yhteydessä terveyteen liittyvään elämänlaatuun, ennustaa sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Kysymyksellä voidaan mitata koko väestön, myös eläkkeelle siirtyneiden ja työttömien ja muiden ei-työssäkäyvien itsearvioitua työkykyä. Työkyvyssä on havaittu väestöryhmien välisiä sosioekonomisia eroja; vähemmän opiskelleet ja työntekijäammateissa toimivien työkyky on yleisemmin enemmän opiskelleita tai ylemmissä toimihenkilöammateissa toimivia heikompi. Vastaavasti työttömien itsearvioitu työkyky on työllistä väestöä yleisemmin alentunut.
 
Työkyky on monipuolinen kokonaisuus, se muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana on ihmisen fyysinen ja psykososiaalinen toimintakyky. Sen lisäksi työkykyyn vaikuttavat myös työhön kohdistuvat asenteet ja ammattitaito.
 
Työkyvyssä tapahtuu monia muutoksia ihmisen elinaikana. Esimerkiksi fyysiset voimavarat heikkenevät yleensä iän myötä. Yhteys työkykyyn ei kuitenkaan ole suoraaviivaista, vaan työkyvyn muiden osatekijöiden muutokset, kuten esimerkiksi oman osaamisen ja ammattitaidon kehittyminen, vaikuttavat samaan aikaan työkykyä vahvistavasti. Työkykyä vahvistaa myös mielekäs ja sopivan haasteellinen työ, johon liittyy omiin valintoihin liittyviä vaikutusmahdollisuuksia. Jos taas työ ei vastaa omia odotuksia ja tuntuu pakonomaiselta, työkyky voi heiketä, vaikka fyysisessä suorituskyvyssä ei tapahtuisi lainkaan muutoksia.
 
Työkyvyn arvioiminen ja mittaaminen on monimutkaista, koska pelkkä ihmisen fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn arvioiminen ei riitä. Sen lisäksi on arvioitava ihmisen ja työn yhteensopivuutta ja sitä, mikä olisi ihmisen työkyky toisenlaisissa tehtävissä.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Väestön työkyky ja työhyvinvointi vaikuttaa monella tavalla yhteiskunnan, kuntien ja työpaikkojen toimintaan. Se vaikuttaa erityisesti sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden, työtapaturmien, presenteismin (työntekijä tulee töihin sairaana tai muuten huonokuntoisena) ja sairaanhoitokustannusten määrään. Näiden tekijöiden kansantaloudellinen merkitys on suuri. Väestön elinvoimaisuus, työkykyisyys, on terveys- ja hyvinvointipolitiikan keskeinen päämäärä ja linjassa kansantalouden työllisyyttä tukevien ja työuria pidentävien toimenpiteiden kanssa.
Taloudellinen merkitys
Esimerkiksi vuonna 2010 Suomen bruttokansantuote oli noin 180 mrd. eur ja valtion budjetti noin 50 mrd. eur. Samaan aikaan työkykyyn liittyvät kustannukset olivat : sairauspoissaolot noin 4 % työpanoksesta eli noin 7 mrd. eur, ennenaikaiset eläkkeet noin 18 mrd. eur, työtapaturmat noin 2 mrd. eur, presenteismi noin 4 % työpanoksesta eli noin 7 mrd. eur, terveyden- ja sairaanhoitokulut noin 7 mrd. eur. Loppusummaa 41 mrd. eur voidaan kutsua puutteelliseen työhyvinvointiin liittyviksi kustannuksiksi. Ne ovat siis kustannuksia, joihin työkyvyn kohentamisella voidaan vaikuttaa.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Kunnat ovat usein jopa alueensa suurimpia työnantajia. Työttömien työkyvyn ylläpitoon tulee kiinnittää huomiota.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
työkyky, työterveys

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu kysymykseen: "Oletetaan, että työkykynne on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisitte nykyiselle työkyvyllenne asteikolla 0-10? 0 tarkoittaa, ettette pystyisi nykyisin lainkaan työhön." Tarkastelussa on enintään 7 pistettä työkyvykseen arvioineiden osuus. Kysymys on osa Työkykyindeksiä ja siitä on tehty mittarisuositus TOIMIA-hankkeessa. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 20-54 -vuotiaat, 55-74 -vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi, Tampere, Raisio.
  • Vuodet: 2017
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Indikaattorin tulkinnassa täytyy ottaa huomioon, että kyseessä on vastaajan itse ilmoittamat tiedot. Työkykypistemäärän erottelukyky on nuoremmissa ikäryhmissä huonompi kuin vanhempien ikäryhmien kohdalla. Nuorten vastaukset painottuvat kymmenenportaisen skaalan korkeimpiin pistemääriin.
Tietoaineisto
Viitteet
  • Lisätietoja työkykypistemäärästä. TOIMIA-tietokanta.
  • Kauppinen T. ym. Työ ja terveys Suomessa 2012. Työterveyslaitos 2012.
  • Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. 2. korj. p. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos, 1997.
  • Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL, 2006.
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2013-2017 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. ATH tutkimusalueet ja vastausaktiivisuudet 2017.
Yhteystiedot
Risto Kaikkonen (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
Vastaava tutkija Oona Pentala-Nikulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi