Ilmiön merkitys ja tulkinta

Päivittäin tupakoivien osuus (%)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee päivittäin tupakoivien 20 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä suomalaisesta väestöstä.
 
Indikaattori mittaa tupakointia. Indikaattori erottelee väestöstä ne, jotka tupakoivat päivittäin. Tupakoinnilla on laaja-alaisia ja vakavia vaikutuksia lähes kaikkiin ihmisen elintoimintoihin.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Suomessa tupakka aiheuttaa joka viidennen kuoleman aikuisiällä eli vuosittain noin 5 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama, ja joka viides sydän- ja verenkiertoelinten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Keskimäärin tupakointi lyhentää elämää kahdeksan vuotta. Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja pahentaa jo todettuja sairauksia.
Taloudellinen merkitys
Vuodessa tupakkasairauksien hoitoon käytetään vähintään yhden keskussairaalan työpanos.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Kunnan valtuusto päättää kunnan siirtymisestä savuttomuuteen. Päätöksen ja sen voimaantulon väliin varataan riittävästi aikaa savuttomuutta tukevien toimenpiteiden ja niiden seurannan suunnittelulle ja käyttöönotolle.
Tavoitteita ja toimenpiteitä suunnittelemaan asetetaan moniammatillinen työryhmä. Työryhmässä sovitaan tavoitteet ja toimenpiteiden aikataulu, työnjako, vastuualueet ja seuranta.
Savuttomuuspäätöksestä ja sen voimaantulosta tiedotetaan monipuolisesti ja hyvissä ajoin. Tässä on avuksi aikataulutettu Viestintäsuunnitelma. Viestinnässä painotetaan savuttomuuden hyötyjä - miksi savuttomuus on tärkeää kunnan, yksittäisen ihmisen ja hänen läheistensä kannalta, mitä tukea tupakoinnin lopettamiseen tarjotaan?
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
tupakointi, elintavat, riskitekijät

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu kysymykseen: "Tupakoitteko nykyisin (savukkeita, sikareita tai piippua)?". Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) kyllä, päivittäin, 2) satunnaisesti ja 3) en lainkaan. Tarkastelussa ovat vastausvaihtoehdon 1) kyllä, päivittäin vastanneiden osuus. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 20-54, 55-74 ja 75+ -vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi, Tampere, Raisio.
  • Vuodet: 2017
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Tietoaineisto
Viitteet
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2013-2017 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. ATH tutkimusalueet ja vastausaktiivisuudet 2017.
Yhteystiedot
Satu Helakorpi (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
Vastaava tutkija Oona Pentala-Nikulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi