Ilmiön merkitys ja tulkinta

Muistinsa huonoksi kokevien osuus (%)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden yli 75-vuotiaista, jotka kokevat muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi.
 
Indikaattori mittaa muistinsa huonoksi kokevia. Sillä on selkeä yhteys edellytyksiin asua itsenäisesti.
Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn tärkeä ulottuvuus on kognitiivinen toimintakyky: muisti- ja ajattelutoimintojen voimavarat. Muistisairaudet ja niihin liittyvä toimintakyvyn heikkeneminen vaarantavat iäkkään henkilön kyvyn pitää omia puoliaan ja arvioida omaa tilannettaan. Muistin heikentyminen voi myös heijastua laskevasti kykyyn toimia muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa.
Muistisairauden esiintyvyys ja ilmaantuvuus ovat sitä todennäköisempiä mitä korkeampi on henkilön ikä. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus ja se ilmenee joka yhdeksännellä 65 vuotta ja noin joka kolmannella 85 vuotta täyttäneellä.
Muita yleisiä muistisairauden syitä ovat verisuoniperäinen dementia ja Lewyn kappale -tauti, joiden yhdessä arvellaan muodostavan noin kolmanneksen kaikista muistisairauksista. Sekamuotoja esiintyy runsaasti.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Kansallinen muistiohjelma 2012-2020 (STM 2012) tunnistaa muistisairaudet merkittäväksi kansantaudiksi, jonka kustannukset syntyvät pääasiallisesti ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon tarpeesta. Ohjelman tavoitteena on 1) aivoterveyden edistäminen, 2) muistisairauksien varhaiseen diagnosointiin, hoitoon ja kuntoutukseen kohdistuneiden asenteiden korjaaminen, 3) muistisairaiden elämän laadun turvaaminen sekä 4) tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Ohjelma toimeenpannaan nimensä mukaisesti vuosina 2012-2020. Koska ikä on merkittävä tekijä muistisairauksien puhkeamisessa, kansallinen muistiohjelma tulee koskemaan sen kaikilta osin merkittävässä määrin iäkkäitä henkilöitä ja on siten yhdensuuntainen myös vanhuspalvelulain kanssa.
Taloudellinen merkitys
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Vanhuspalvelulaki (980/2012) asettaa kunnalle velvollisuuksia tukea ikääntyneen väestönsä toimintakykyä. Palvelutarpeen yksilöllinen arviointi kuuluu lakisääteisesti kaikille 75 vuotta täyttäneille, joilla on mahdollista tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille. Palvelutarve voi liittyä mm. koti- ja asumispalveluihin, omais- ja laitoshoitoon sekä erilaisiin etuuksiin. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä laaditaan tarvittaessa hoitosuunnitelma.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
kognitiivinen toimintakyky, muisti

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu 55-74-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden lomakkeilla esitettyyn kysymykseen: "Seuraavaksi kysymme Teiltä muistiin, oppimiseen ja keskittymiseen liittyviä asioita", jonka alakohtana on esitetty a) muistini toimii... Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) erittäin hyvin 2) hyvin 3) tyydyttävästi 4) huonosti 5) erittäin huonosti. Tarkastelussa on vaihtoehdon 4) huonosti tai 5) erittäin huonosti vastanneiden osuus. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 55-74-vuotiaat ja yli 75-vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi, Tampere, Raisio.
  • Vuodet: 2017
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Kognitiivisen toimintakyvyn arvioimiseen ja muistisairauksiin liittyvien ongelmien kartoittamiseen on vahva perinne ja useita kansainvälisesti arvioituja mittareita. Laajassa käytössä ovat mm. MMSE (Mini Mental State Examination), CERAD-tehtäväsarja (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer´s Disease), RAI-CPS (Cognitive Performance Scale) (www.thl.fi/finrai) ja CDR (Clinical Dementia Rating).
Tietoaineisto
Viitteet
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2013-2017 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. ATH tutkimusalueet ja vastausaktiivisuudet 2017.
Yhteystiedot
Annamari Tuulio-Henriksson (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
Vastaava tutkija Oona Pentala-Nikulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi