Ilmiön merkitys ja tulkinta

500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia, osuus (%)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 75 vuotta täyttäneistä, joille puolen kilometrin matkan käveleminen on erittäin vaikeaa tai mahdotonta.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Indikaattori on liikkumiskyvyn mittari, ja se soveltuu erityisesti iäkkään väestön liikkumiskyvyn arviointiin. Indikaattori erottelee väestöstä ne, joille noin puolen kilometrin käveleminen on erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Kykyä kävellä puolisen kilometriä (esimerkiksi lähikauppaan) voidaan ainakin taajamissa pitää yhtenä edellytyksenä sille, että pystyy asumaan itsenäisesti kotonaan.
Liikkumiskyky on tärkeää elämänlaadun, omatoimisuuden ja itsenäisen selviytymisen kannalta. Liikkumiskyvyn huonontuminen on usein ensimmäinen merkki siitä, että toimintakyky on alkanut heikentyä. Liikkumiskyvyn vaikeudet ennustavat päivittäistoimien vaikeutumista, kaatumisia sekä laitoshoitoon joutumista. Liikkumisvaikeudet kaventavat ihmisen elinpiiriä, aiheuttavat yksinäisyyden tunnetta ja lisäävät palvelujen tarvetta. Liikkumisvaikeudet yleistyvät nopeasti iän mukana.
Taloudellinen merkitys
Kun liikkumiskyky heikkenee, kaatumisalttius kasvaa. Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. Iäkkäiden kaatumisista aiheutuu huomattava määrä terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia.
Väestön vanheneminen aiheuttaa väistämättä hoivakulujen nousua tulevaisuudessa. Panostus iäkkään väestön toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen kannattaa, sillä hyvä toimintakyky ja sen mahdollistama itsenäinen kotona-asuminen kompensoivat osan niistä vaikutuksista, joita ikärakenteen vanhenemisesta aiheutuu kansantaloudelle ja palvelujärjestelmälle. Riittävän toimintakykyiset eläkeläiset ovat myös voimavara pystyessään osallistumaan monenlaiseen vapaaehtoistoimintaan ja omaistensa huolenpitoon.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Iäkkäiden henkilöiden liikkumisongelmiin tulee puuttua riittävän varhain. Niiden kartoitus tulisi ottaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa aina kun ammattilainen tapaa iäkkään henkilön, esimerkiksi hyvinvointia tukevien kotikäyntien osana tai perusterveydenhuollossa lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Kartoitusta varten on tarjolla päteviä ja helposti käytettäviä mittareita. Myös kaatumisten ehkäisy tulee vakiinnuttaa osaksi iäkkäiden henkilöiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistoimia. Tarkistuslista kotitapaturmien ehkäisemiseksi on hyvä käydä läpi, mikäli iäkkään liikkumiskyky on heikentynyt (ks. suositukset).
Fyysisen kunnon ylläpito ja erityisesti alaraajojen lihasvoiman ja tasapainon harjoittaminen parantavat liikkumiskykyä ja ehkäisevät liikkumisvaikeuksien ilmaantumista. Iäkkäitä ihmisiä tulee aktiivisesti ohjata sopivan liikuntaharrastuksen pariin: neuvontaa liikkumiskyvyn ylläpitämiseksi sekä iäkkäille suunnattuja ohjattuja liikuntaryhmiä ja muita liikuntamahdollisuuksia tulisi olla riittävästi tarjolla. Yhteistyö kunnan eri toimialojen, yksityisten palvelutuottajien sekä järjestöjen välillä on tässä keskeisessä asemassa. Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma (Liikkeellä voimaa vuosiin) sekä STM:n Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset sisältävät konkreettisia ehdotuksia terveysliikunnan lisäämiseksi kunnassa.
Sairauksien ehkäiseminen, varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä tarpeen mukainen, oikea-aikainen kuntoutus ovat tärkeitä keinoja iäkkäiden toimintakyvyn edistämiseksi. Lihavuus on liikkumisongelmien merkittävä riskitekijä, joten sen ehkäisyyn kannattaa panostaa. Myös elinympäristön muokkaaminen esteettömäksi, kulkuväylien kunnossapito sekä apuvälineet luovat edellytyksiä tavallisista toimista suoriutumiselle silloinkin kun toimintakyky on jo heikentynyt. Fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toimeliaisuuden edistäminen ovat iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin rakennusaineita. Kuntien kannattaa etsiä yhteistyötä järjestöjen kanssa niin liikunta- kuin muidenkin harrastusmahdollisuuksien luomiseksi iäkkäille.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
toimintakyky, fyysinen toimintakyky, liikkumiskyky

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu kysymykseen: "Pystyttekö yleensä seuraaviin suorituksiin?" Kysymyspatterin alakysymyksinä esitettiin 54-74-vuotiailla a) juoksemaan lyhyehkön matkan (noin sata metriä, 100m), b) juoksemaan pitkähkön matkan (yli puoli kilometriä), c) kävelemään noin puolen kilometrin matkan levähtämättä, d) nousemaan portaita yhden kerrosvälin levähtämättä, e) liikkumaan ulkona kesällä, f) liikkumaan ulkona talvella ja g) kulkemaan julkisilla liikennevälineillä. 75+ ikäryhmällä alakysymyksinä esitettiin a) liikkumaan asunnossanne huoneesta toiseen, b) kävelemään noin puolen kilometrin matkan levähtämättä, c) nousemaan yhden kerrosvälin levähtämättä, d) liikkumaan ulkona kesällä, e) liikkumaan ulkona talvella ja f) kulkemaan julkisilla liikennevälineillä. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) pystyn vaikeuksitta, 2) pystyn, mutta vaikeuksia on jonkin verran, 3) pystyn, mutta se on minulle erittäin vaikeaa ja 4) en pysty lainkaan. Tarkastelussa on alakysymykseen 'kävelemään noin puolen kilometrin matkan levähtämättä vaihtoehdon 3) pystyn, mutta se on minulle erittäin vaikeaa tai 4) en pysty lainkaan vastanneiden osuus. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 75+ -vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi, Tampere, Raisio.
  • Vuodet: 2017
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Tietoaineisto
Viitteet
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2013-2017 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. ATH tutkimusalueet ja vastausaktiivisuudet 2017.
Yhteystiedot
Päivi Sainio (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
Vastaava tutkija Oona Pentala-Nikulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi