Ilmiön merkitys ja tulkinta

Niukasti sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus (%)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä, jotka käyttävät niukasti kasviksia ravinnossaan.
 
Indikaattori mittaa kasvisten käyttöä. Indikaattori erottelee väestöstä ne, jotka käyttävät kasviksia ravinnossaan niukasti tai eivät ollenkaan. Kasviksiin luetaan vihannekset, juurekset, palkokasvit, marjat ja hedelmät. Ne ovat sellaisia kasvikunnan ruokia, joiden merkitys ei energiansaannin kannalta ole suuri, mutta jotka sisältävät monipuolisen valikoiman erilaisia ravintoaineita ja kemiallisia yhdisteitä.
Kasvisten käytöllä on edullisia vaikutuksia mm. sydän- ja verisuonitauteihin, kolesteroliin, verenpaineeseen, painonhallintaan, tyypin 2 diabetekseen, ja eri syöpätyyppeihin.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Kasvisten terveysvaikutukset tunnetaan hyvin. Runsas kasvisten käyttö muun muassa pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksien, aikuistyypin diabetekseen, sekä eräisiin syöpiin. Kasvikset, osana terveellistä ruokavaliota ja muita terveitä elintapoja, auttavat painonhallinnassa ja verenpaineen sekä kolesterolitason hallinnassa.
Taloudellinen merkitys
Kasvisten käytöllä on yhteys suurimpiin suomalaisiin kansantauteihin. Kansantaudit kuluttavat paljon terveydenhuollon voimavaroja ja aiheuttavat työkyvyttömyyttä, joten niillä on suuri taloudellinen merkitys.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Ravitsemusnäkökohdat pitää huomioida ruokapalveluiden kilpailutuksessa ja lisätä terveellisten valintojen mahdollisuuksia mm. koulu- ja henkilöstöravintoloissa. Terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa ja kaikilla toimialoilla.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
ravitsemus, elintavat

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu kysymykseen: "Kuinka usein olette käyttänyt seuraavia ruokia ja juomia 7 viime päivän aikana?". Kysymyspatterin alakysymyksinä esitettiin erilaisia vaihtoehtoja mm. "tuoreita kasviksia tai kasvissalaattia" ja "kypsennetyjä kasviksia (ei perunaa)". Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en kertaakaan, 2) 1-2 päivänä, 3) 3-5 päivänä ja 4) 6-7 päivänä. Tarkastelussa ovat vastausvaihtoehtoon "tuoreita kasviksia tai kasvissalaattia" ja "kypsennettyjä kasviksia" vaihtoehdot 1) en kertaakaan tai 2) 1-2 päivänä vastanneiden osuus. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 20-54, 55-74 ja 75+ -vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi, Tampere, Raisio.
  • Vuodet: 2017
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Tietoaineisto
Viitteet
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2013-2017 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. ATH tutkimusalueet ja vastausaktiivisuudet 2017.
Yhteystiedot
Susanna Raulio (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
Vastaava tutkija Oona Pentala-Nikulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi