Ilmiön merkitys ja tulkinta

Arkitoimissa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (IADL) (%)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 75 vuotta täyttäneistä, joille arkitoimista suoriutuminen on erittäin vaikeaa tai mahdotonta.
 
Indikaattori kuvaa sitä iäkästä väestönosaa, joilla on suuria vaikeuksia arjen sujumisen kannalta olennaisissa askareissa, kuten kaupassa käynnissä tai kotitöissä. Tällaiset vaikeudet yleensä merkitsevät, että iäkäs henkilö tarvitsee apua joko läheisiltään tai kunnan tai yksityisen palvelutuottajan järjestämänä.
Arkitoimista suoriutumiseen tarvitaan, toiminnasta riippuen eri tavalla painottuen, fyysisiä valmiuksia, kognitiivisia kykyjä ja myös kykyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Asuin- ja elinympäristö osaltaan säätelee sitä, miten helppoa erilaisista arkisista tehtävistä on suoriutua.
Tutkimusten mukaan arkitoimista suoriutumisen vaikeudet ovat vähentyneet 2000-luvun alkupuoliskolla iäkkään väestön keskuudessa, lukuun ottamatta kaikkein vanhimpia ikäryhmiä. Ne ovat kuitenkin edelleen melko yleisiä 75 vuotta täyttäneillä suomalaisilla. Vaikeudet arkitoimissa ennustavat laitoshoitoon joutumista ja ennenaikaista kuolemanvaaraa.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Arjesta suoriutuminen ja hyvä toimintakyky ovat tärkeä osa elämänlaatua. Ne ovat edellytyksiä sille, että pystyy asumaan itsenäisesti omassa kodissaan, osallistumaan ja harrastamaan itselleen tärkeitä asioita.
Taloudellinen merkitys
Arkitoimista selviytymisen vaikeus merkitsee avun tarvetta, ja siis kalliita palveluita tai ainakin läheisten huolenpitoa. Väestön ikääntyessä sellaisten vanhusten määrä, joilla on muistisairauksien tai muiden pitkäaikaisten sairauksien vuoksi vaikeuksia selviytyä arjestaan itsenäisesti, tulee kasvamaan. Se lisää entisestään palvelujärjestelmän kuormitusta. Avun tarpeen ehkäiseminen edistämällä toimintakykyä ja kuntoutumista voi sekin vaatia palveluita, mutta yleensä lyhytaikaisemmin. Panostaminen iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ylläpitoon ja edistämiseen kannattaa myös siksi, että se parantaa heidän edellytyksiään osallistua omaistensa hoivaan.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Kunnan on seurattava ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tilaa, palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ja määriteltävä tavoitteet toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Vanhuspalvelulakiin on kirjattu monia tärkeitä keinoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn ongelmiin tulee puuttua riittävän varhain. Toimintakykyä uhkaavat sairaudet on todettava ja hoidettava ripeästi. Toimintakyvyn ongelmien varhainen kartoitus tulisi ottaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa aina kun ammattilainen tapaa iäkkään henkilön, esimerkiksi hyvinvointia tukevien kotikäyntien osana tai perusterveydenhuollossa lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Kartoitusta varten on tarjolla päteviä ja helposti käytettäviä mittareita.
Kun toimintakyky on jo merkittävästi heikentynyt, on selvitettävä monipuolisesti siihen liittyvä palveluiden tarve. Palvelutarve voi liittyä terveys- ja kuntoutumispalvelujen lisäksi mm. koti- ja asumispalveluihin, omais- ja laitoshoitoon sekä erilaisiin etuuksiin. Tarpeen mukainen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat erityisen tärkeitä juuri iäkkäiden kohdalla toimintakyvyn säilymiseksi. Kaikkien iäkkään henkilön hoivaan osallistuvien ammattilaisten tulisi omaksua toimintakykyä tukeva ja kuntouttava työote.
Kunnat voivat vaikuttaa myös siihen, että elinympäristö tukee toimintakykyä: sen muokkaaminen esteettömäksi, kulkuväylien kunnossapito sekä apuvälineet helpottavat arjesta suoriutumista silloinkin kun toimintakyky on jo heikentynyt.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
toimintakyky, IADL, arkitoimet, päivittäiset toiminnot

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu 75 v. täyttäneiden lomakkeella esitettyyn kysymykseen: "Pystyttekö yleensä seuraaviin arkipäivän askareisiin ja toimintoihin?". Kysymyspatterissa alakysymyksinä oli a) tekemään kevyitä kotitöitä b) tekemään kodin pieniä korjaustöitä c) hoitamaan päivittäisiä raha-asioitanne d) käymään ruokakaupassa. Vastausvaihtoehtoina olivat 1) pystyn vaikeuksitta, 2) pystyn, mutta vaikeuksia on jonkin verran, 3) pystyn, mutta se on minulle erittäin vaikeaa ja 4) en pysty lainkaan. Tarkastelussa ovat mainituista alakysymyksistä vähintään yhteen, joihinkin tai kaikkiin vaihtoehdon 3) tai 4) vastanneiden osuus. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: yli 75 -vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi, Tampere, Raisio.
  • Vuodet: 2017
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Tietoaineisto
Viitteet
  • Murto ym. 2014. Ikääntyneen väestön hyvinvointi, terveys, toimintakyky ja palveluiden saanti - ATH-tutkimuksen tuloksia. Teoksessa: Noro A. & Alastaro H. Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. THL. Raportti 13/2014. Sivut 86-118.
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2013-2017 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. ATH tutkimusalueet ja vastausaktiivisuudet 2017.
Yhteystiedot
Matti Mäkelä ja Päivi Sainio (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
Vastaava tutkija Oona Pentala-Nikulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi