Ilmiön merkitys ja tulkinta

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuuden (%) 20 vuotta täyttäneistä.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus viittaa siihen, että henkilöllä on mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö tai jokin muu mielenterveyshäiriö. Indikaattori kuvaa mielenterveyshäiriöiden yleisyyttä alueella. Väestön sairaustaakasta merkittävä osa johtuu mielenterveyden häiriöistä. Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja heikentävät elämänlaatua enemmän kuin useimmat ruumiilliset sairaudet. Mielenterveyshäiriöt lisäävät myös riskiä sairastua muihin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja masennukseen.
Taloudellinen merkitys
Mielenterveyshäiriöt heikentävät toimintakykyä ja ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Alueiden, joilla on runsaasti psyykkistä kuormittuneisuutta, tulisi panostaa mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseen.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
koettu hyvinvointi, oireet, elämänlaatu

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Psyykkistä kuormittuneisuutta kartoitettiin MHI-5 -kysymyspatterilla. MHI-5 muodostuu viidestä kysymyksestä, jotka kartoittavat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa. Vastaus sijoittuu jatkumolle, jonka toinen ääripää edustaa psyykkistä kuormitusta ja toinen positiivista mielialaa. "Seuraavat viisi (5) kysymystä koskevat sitä, miltä Teistä on tuntunut 4 viime viikon aikana. Merkitkää kunkin kysymyksen kohdalla se numero, joka parhaiten kuvaa tuntemuksianne. Kuinka suuren osan ajasta olette 4 viime viikon aikana: Ympyröikää yksi numero joka riviltä." Kysymyspatterin alakysymyksinä kysyttiin a) ollut hyvin hermostunut, b) tuntenut mielialanne niin matalaksi, ettei mikään ole voinut piristää teitä c) tuntenut itsenne tyyneksi ja rauhalliseksi d) tuntenut itsenne alakuloiseksi ja apeaksi ja e) ollut onnellinen. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) koko ajan, 2) suurimman osan aikaa, 3) huomattavan osan aikaa, 4) jonkin aikaa, 5) vähän aikaa, 6) en lainkaan. Kuhunkin kysymykseen vastataan asteikolla 1-6. Lopullisen pistemäärän laskemiseksi pistemäärät kysymyksiin c) ja e) muunnetaan käänteiseen järjestykseen, minkä jälkeen pisteet lasketaan yhteen (summapistemäärä välillä 5-30) ja muutetaan asteikolle 0-100. Psyykkinen kuormittuneisuus voidaan raportoida jatkuvana muuttujana tai käyttää katkaisukohtana pistemäärää 52, jolloin 52 tai sen alle pistettä saavilla on jo kliinisesti merkittävää psyykkistä kuormittuneisuusoireilua. Tarkastelussa ovat skaalatun pistemäärän vähintään 52 pisteen vastanneiden osuus. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 20-54, 55-74 ja 75+ -vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi 2013-2015, Suomi 2013, Suomi 2014, Suomi 2015, aluehallintovirastojen (AVI) alueet 2013-2015, sairaanhoidon erityisvastuualueet (ERVA) 2013-2015, maakunnat 2013-2015, Helsinki 2013-2015, Espoo 2013-2015, Vantaa 2013-2015, Tampere 2013-2015, Turku 2013-2015, Oulu 2013-2015, Hyvinkää 2013-2015, Hämeenlinna 2013-2015, Imatra 2013-2015, Joensuu 2013-2015, Jyväskylä 2013-2015, Järvenpää 2013-2015, Kaarina 2013-2015, Kajaani 2013-2015, Kangasala 2013-2015, Kerava 2013-2015, Kirkkonummi 2013-2015, Kokkola 2013-2015, Kotka 2013-2015, Kouvola 2013-2015, Kuopio 2013-2015, Lahti 2013-2015, Lappeenranta 2013-2015, Lohja 2013-2015, Mikkeli 2013-2015, Nokia 2013-2015, Nurmijärvi 2013-2015, Pori 2013-2015, Porvoo 2013-2015, Raasepori 2013-2015, Rauma 2013-2015, Rovaniemi 2013-2015, Salo 2013-2015, Sastamala 2013-2015, Savonlinna 2013-2015, Seinäjoki 2013-2015, Tuusula 2013-2015, Vaasa 2013-2015, Ylöjärvi 2013-2015.
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Tietoaineisto
Viitteet
  • Cuijpers P, Smits N, Donker T, ten Have M, de Graaf R. Screening for mood and anxiety disorders with the five-item, the three-item, and the two-item Mental Health Inventory. Psychiatry Res. 2009 Aug 15;168(3):250-5.
  • Whiteford HA, Degenhardt L, Rehm J, ym. Global burden of disease attributable to mental and substance use disorders: findings from the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet. 2013;382:1575-86.
  • Saarni SI, Härkänen T, Sintonen H, Suvisaari J, Koskinen S, Aromaa A, Lönnqvist J. The impact of 29 chronic conditions on health-related quality of life: a general population survey in Finland using 15D and EQ-5D. Qual Life Res. 2006 Oct;15(8):1403-14.
  • Puustinen P. 2011. Psyykkisen kuormittuneisuuden vaikutus sydän- ja verisuonitautiriskiin, metaboliseen oireyhtymän syntyyn sekä kokonaiskuolleisuuteen: c-reaktiivisen proteiinin rooli. Itä-Suomen yliopisto.
  • Lisätietoa MHI-5 mittarista: Hays, Sherborne, Mazel 1995.
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2012-2015 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. Tulosraportin 2013-2015 alueet.
Yhteystiedot
Jaana Suvisaari (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
ATH-tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi