Ilmiön merkitys ja tulkinta

Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä, jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.
 
Indikaattori mittaa yksinäisyyden tunnetta. Indikaattori erottelee väestöstä ne, jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.
Yksinäisyys on yksi psykososiaalisen hyvinvoinnin indikaattori. Yksinäisyyden tunne on subjektiivinen kokemus, joka koetaan yleensä epämiellyttävänä. Yksinäisyyden kokemisen syynä on yleensä sosiaalisten suhteiden puute. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa yksinoloon, joka voidaan kokea myös myönteisenä.
ATH-tutkimuksen perusteella noin kymmenesosa Suomen aikuisväestöstä tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Satunnaisesti yksinäisyyttä kokevat eivät määrity tässä indikaattorissa yksinäisiksi, joten indikaattori kuvaa pysyvämpää yksinäisyyden kokemusta.
Yksinäisyyteen vaikuttavat useat ulkoiset tekijät, kuten puutteet sosiaalisissa suhteissa sekä oma toimintakyky. Vastaavasti yksinäisyys voi heikentää terveydentilaa ja olla riskitekijänä syrjäytymiselle.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Kroonisesti yksinäisten elinajanodote on muita vertailuryhmiä heikompi ja alttius erityisesti infektioille, sydänsairauksille ja masennukselle muita vahvempi.
Taloudellinen merkitys
Sosiaalinen eristäytyneisyys altistaa ihmisen monille vakaville sairauksille. Sen terveysriskit ovat samassa suuruusluokassa kuin tupakoiminen - ja kolme kertaa suuremmat kuin ylipainon. Yksinäiset käyttävätkin sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti enemmän kuin muut ikäisensä.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Päättäjien tulee tiedostaa, että tietyt yhteiskunnalliset ratkaisut voivat lisätä yksinäisyyttä, toiset taas vähentävät sitä. Jo suunnitteluvaiheessa pitäisi arvioida päätösten vaikutus yksinäisyyteen, niin kuin jo arvioidaan niiden vaikutusta eri sukupuolten tai vammaisten elämään. Etenkin elämän riskikohdissa (työttömyys, kotiäitiys, työhön paluu äitiyslomalta, eläköityminen, muutto) tulisi tukea kuntalaisten integroitumista ja seuran löytymistä, luoda kohtaamispaikkoja, joilla tavataan ihmisiä.
Sosiaalisen aktiivisuuden tarpeiden kartoittaminen ja osallistumisen tukeminen ovat yksi keskeinen osa kuntalaisten terveyttä edistävää toimintaa. Uusien toimintatapojen kehittäminen sosiaalisen osallistumisen mahdollistamiseksi on tarpeen tilanteessa, jossa yhteiskunnan taloudelliset resurssit ovat erittäin tiukalla, mutta pyrkimyksenä on ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen ja hyvinvoinnin tukeminen.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
sosiaalinen toimintakyky, osallisuus

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu kysymykseen: "Tunnetteko itsenne yksinäiseksi:" Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en koskaan, 2) hyvin harvoin, 3) joskus, 4) melko usein ja 5) jatkuvasti. Tarkastelussa ovat 4) melko usein tai 5) jatkuvasti vastanneiden osuus. Esitetyt osuudet on laskettu käyttäen katoa korvaavia painokertoimia. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 20-54, 55-74 ja 75+ -vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi 2013-2015, Suomi 2013, Suomi 2014, Suomi 2015, aluehallintovirastojen (AVI) alueet 2013-2015, sairaanhoidon erityisvastuualueet (ERVA) 2013-2015, maakunnat 2013-2015, Helsinki 2013-2015, Espoo 2013-2015, Vantaa 2013-2015, Tampere 2013-2015, Turku 2013-2015, Oulu 2013-2015, Hyvinkää 2013-2015, Hämeenlinna 2013-2015, Imatra 2013-2015, Joensuu 2013-2015, Jyväskylä 2013-2015, Järvenpää 2013-2015, Kaarina 2013-2015, Kajaani 2013-2015, Kangasala 2013-2015, Kerava 2013-2015, Kirkkonummi 2013-2015, Kokkola 2013-2015, Kotka 2013-2015, Kouvola 2013-2015, Kuopio 2013-2015, Lahti 2013-2015, Lappeenranta 2013-2015, Lohja 2013-2015, Mikkeli 2013-2015, Nokia 2013-2015, Nurmijärvi 2013-2015, Pori 2013-2015, Porvoo 2013-2015, Raasepori 2013-2015, Rauma 2013-2015, Rovaniemi 2013-2015, Salo 2013-2015, Sastamala 2013-2015, Savonlinna 2013-2015, Seinäjoki 2013-2015, Tuusula 2013-2015, Vaasa 2013-2015, Ylöjärvi 2013-2015.
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Tietoaineisto
Viitteet
  • Suositus sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnista ja mittaamisesta väestötutkimuksissa: TOIMIA-tietokanta, 2011.
  • Moisio P, Rämö T (2007). Koettu yksinäisyys demografisten ja sosioekonomisten taustatekijöiden mukaan Suomessa vuosina 1994 ja 2006. Yhteiskuntapolitiikka 72:4, 392-401.
  • Cacioppo ym. 2002. Loneliness and health: potential mechanisms. Psychosom Med. 2002 May-Jun;64(3):407-17.
  • Saari J. Yksinäisten yhteiskunta. WSOY. 2010.
  • Pynnönen ym. 2012. Does social activity decrease risk for institutionalization and mortality in older people? The Journals of Gerontology, Series B: Psychological and Social Sciences.
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2012-2015 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. Tulosraportin 2013-2015 alueet.
Yhteystiedot
Timo Kauppinen (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
ATH-tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi