Ilmiön merkitys ja tulkinta

Apua riittämättömästi saavien osuus väestöstä (%)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 55 vuotta täyttäneistä, jotka saavat riittämättömästi apua arkipäivän askareissa.
 
Indikaattori mittaa tyydyttymätöntä avuntarvetta. Se erottelee väestöstä ne, jotka tarvitsisivat apua arkipäivän askareissa mutta saavat sitä riittämättömästi tai eivät ollenkaan.
Iäkkään väestön toimintakyky on parantunut ja sen myötä avunsaanti ja -tarve vähentyneet. Apua saavien osuuden pienenemiseen on vaikuttanut myös se, että julkisen sektorin järjestämän avun saamisen ehtoja on kiristetty. Tyydyttymätön avun tarve ei olekaan vähentynyt, ja aiempaa isompi osa avun tarpeesta näyttää jäävän tyydyttymättä. Iäkkäät naiset ja matalammin koulutetut kuuluvat niihin, jotka muita useammin saavat tarpeeseensa nähden liian vähän apua.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Toimintakyvyn heikkeneminen aiheuttaa avun tarvetta ja siten riippuvuutta muista ihmisistä. Sosiaalinen piiri kapenee, ellei ilman muiden apua pääse osallistumaan itselleen tärkeisiin asioihin. Se johtaa helposti yksinäisyyden lisääntymiseen ja elämänlaadun huonontumiseen.
Taloudellinen merkitys
Toimintakyvyn heikkenemisestä johtuva avun tarve merkitsee kalliita yhteiskunnan tuottamia palveluita tai omaisten merkittävää osallistumista hoivaan. Väestön ikääntyessä sellaisten vanhusten määrä, joilla on muistisairauksien tai muiden pitkäaikaisten sairauksien vuoksi avun tarvetta, tulee kasvamaan. Se lisää entisestään palvelujärjestelmän kuormitusta. Avun tarpeen ehkäiseminen edistämällä toimintakykyä ja kuntoutumista voi sekin vaatia palveluita, mutta yleensä lyhytaikaisemmin. Panostaminen iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ylläpitoon ja edistämiseen kannattaa myös siksi, että se parantaa heidän edellytyksiään osallistua omaistensa hoivaan.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Kunnan on seurattava ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tilaa, palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ja määriteltävä tavoitteet toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Vanhuspalvelulakiin on kirjattu monia tärkeitä keinoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Kun iäkkään henkilön toimintakyky jo heikentynyt siinä määrin, että apua arjessa tarvitaan, on pidettävä huoli siitä, että hän saa tarvitsemansa avun ja palvelut. Ne voivat olla terveys- ja kuntoutumispalvelujen lisäksi mm. koti- ja asumispalveluita, omaishoidon palveluita tai erilaisiin etuuksiin liittyviä asioita. Kunnalla, yhteistyössä järjestöjen kanssa, tulee olla myös tarjolla toimintaa yksinäisyyden ehkäisemiseksi ja sosiaalisen vireyden ylläpitämiseksi. Toimintakyvyn heikentymisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että kaikkien iäkkään henkilön hoivaan osallistuvilla ammattilaisilla on toimintakykyä tukeva ja kuntouttava työote.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
toimintakyky, päivittäiset toiminnot, IADL, ADL, apu

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu 55-74-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden lomakkeilla esitettyyn kysymykseen: "Tarvitsetteko ja saatteko heikentyneen toimintakykynne vuoksi apua arkipäivän askareissa?". Vastausvaihtoehtoina olivat 1) en tarvitse enkä saa apua 2) tarvitsisin apua mutta en saa sitä 3) saan apua, mutta en tarpeeksi 4)saan tarpeeksi apua ja 5) selviytyisin vähemmälläkin avulla. Tarkastelussa ovat vastausvaihtoehdon 2) tai 3) vastanneiden osuus. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 55-74-vuotiaat ja yli 75-vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi 2013-2015, Suomi 2013, Suomi 2014, Suomi 2015, aluehallintovirastojen (AVI) alueet 2013-2015, sairaanhoidon erityisvastuualueet (ERVA) 2013-2015, maakunnat 2013-2015, Helsinki 2013-2015, Espoo 2013-2015, Vantaa 2013-2015, Tampere 2013-2015, Turku 2013-2015, Oulu 2013-2015, Hyvinkää 2013-2015, Hämeenlinna 2013-2015, Imatra 2013-2015, Joensuu 2013-2015, Jyväskylä 2013-2015, Järvenpää 2013-2015, Kaarina 2013-2015, Kajaani 2013-2015, Kangasala 2013-2015, Kerava 2013-2015, Kirkkonummi 2013-2015, Kokkola 2013-2015, Kotka 2013-2015, Kouvola 2013-2015, Kuopio 2013-2015, Lahti 2013-2015, Lappeenranta 2013-2015, Lohja 2013-2015, Mikkeli 2013-2015, Nokia 2013-2015, Nurmijärvi 2013-2015, Pori 2013-2015, Porvoo 2013-2015, Raasepori 2013-2015, Rauma 2013-2015, Rovaniemi 2013-2015, Salo 2013-2015, Sastamala 2013-2015, Savonlinna 2013-2015, Seinäjoki 2013-2015, Tuusula 2013-2015, Vaasa 2013-2015, Ylöjärvi 2013-2015.
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Tietoaineisto
Viitteet
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2012-2015 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. Tulosraportin 2013-2015 alueet.
Yhteystiedot
Matti Mäkelä ja Päivi Sainio (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
ATH-tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi