Ilmiön merkitys ja tulkinta

100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia, osuus (%)

Määritelmä
Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä, joille 100 metrin matkan juokseminen on erittäin vaikeaa tai mahdotonta.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Indikaattori erottelee väestöstä ne, joille 100 metrin matkan juokseminen on erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Kysymys kuvaa liikkumiskykyä, ja erottelee erityisesti sitä väestönosaa, jossa kävelyvaikeudet ovat vielä harvinaisia. Vaikeudet juoksemisessa voivat johtua tuki- ja liikuntaelimistön tai hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon heikentymisestä. Ne ovat alkava liikkumiskyvyn heikkenemisen merkki ja voivat johtaa myöhemmin kävelyrajoituksiin ja sitä myöten vakavampiin toimintarajoitteisiin.
Taloudellinen merkitys
Varhain alkava kunnon rapistuminen johtaa suurempaan avun- ja palveluiden tarpeeseen iäkkäänä lisäten sosiaali- ja terveyskustannuksia. Väestön hyvällä toimintakyvyllä voidaan kompensoida ikärakenteen vanhenemisesta johtuvaa hoivakustannusten nousua, joten panostaminen liikuntaan kannattaa vaikka sen terveysvaikutukset näkyvät viiveellä. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että kokonaisuudessa liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Fyysisen kunnon ylläpito sopivalla kestävyysliikunnalla sekä alaraajojen lihasvoiman ja tasapainon harjoittaminen ovat tehokkaita keinoja ylläpitää liikkumiskykyä myöhäiseen ikään saakka. Lihavuus on liikkumisongelmien riskitekijä, joten lihavuuden ehkäisy on tärkeää. Monet terveys- ja toimintakykyongelmat ovat yleisempiä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla, minkä vuoksi heidän tarpeensa tulee erityisesti huomioida toimenpiteitä suunniteltaessa. Liikuntalain mukaan kuntien tulee luoda edellytyksiä liikunnalle. Suosituksista liikunnan edistämiseksi kunnille löytyy kunnan eri toimialoja koskevia konkreettisia ehdotuksia edistämistoimista.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Asiasanat
toimintakyky, fyysinen toimintakyky, liikkumiskyky

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu kysymykseen: "Pystyttekö yleensä seuraaviin suorituksiin?" Kysymyspatterin alakysymyksinä esitettiin 20-54-vuotiailla a) juoksemaan lyhyehkön matkan (noin sata metriä, 100m) ja b) juoksemaan pitkähkön matkan (yli puoli kilometriä). 55-74-vuotiaiden lomakkeella alakysymyksinä esitettiin lisäksi c) kävelemään noin puolen kilometrin matkan levähtämättä, d) nousemaan portaita yhden kerrosvälin levähtämättä, e) liikkumaan ulkona kesällä, f) liikkumaan ulkona talvella ja g) kulkemaan julkisilla liikennevälineillä. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) pystyn vaikeuksitta, 2) pystyn, mutta vaikeuksia on jonkin verran, 3) pystyn, mutta se on minulle erittäin vaikeaa ja 4) en pysty lainkaan. Tarkastelussa on alakysymykseen a) juoksemaan lyhyehkön matkan (noin sata metriä, 100m) vaihtoehdon 3) pystyn, mutta se on minulle erittäin vaikeaa tai 4) en pysty lainkaan vastanneiden osuus. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 20-54, 55-74 ja 75+ -vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi 2013-2015, Suomi 2013, Suomi 2014, Suomi 2015, aluehallintovirastojen (AVI) alueet 2013-2015, sairaanhoidon erityisvastuualueet (ERVA) 2013-2015, maakunnat 2013-2015, Helsinki 2013-2015, Espoo 2013-2015, Vantaa 2013-2015, Tampere 2013-2015, Turku 2013-2015, Oulu 2013-2015, Hyvinkää 2013-2015, Hämeenlinna 2013-2015, Imatra 2013-2015, Joensuu 2013-2015, Jyväskylä 2013-2015, Järvenpää 2013-2015, Kaarina 2013-2015, Kajaani 2013-2015, Kangasala 2013-2015, Kerava 2013-2015, Kirkkonummi 2013-2015, Kokkola 2013-2015, Kotka 2013-2015, Kouvola 2013-2015, Kuopio 2013-2015, Lahti 2013-2015, Lappeenranta 2013-2015, Lohja 2013-2015, Mikkeli 2013-2015, Nokia 2013-2015, Nurmijärvi 2013-2015, Pori 2013-2015, Porvoo 2013-2015, Raasepori 2013-2015, Rauma 2013-2015, Rovaniemi 2013-2015, Salo 2013-2015, Sastamala 2013-2015, Savonlinna 2013-2015, Seinäjoki 2013-2015, Tuusula 2013-2015, Vaasa 2013-2015, Ylöjärvi 2013-2015.
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Tietoaineisto
Viitteet
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2012-2015 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. Tulosraportin 2013-2015 alueet.
Yhteystiedot
Päivi Sainio (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
ATH-tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi