Ilmiön merkitys ja tulkinta

Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%)

Määritelmä
Indikaattori (AUDIT-C) ilmaisee alkoholia todennäköisesti liikaa käyttävien osuuden prosentteina 20 vuotta täyttäneistä.
 
AUDIT-C -mittari on lyhennetty versio laajemmasta AUDIT-testistä (Alcohol Use Disorders Identification Test), jonka Maailman terveysjärjestö WHO kehitti 1980-luvulla. AUDIT-C mittaa juomisen määriä, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Riskijuomista ja alkoholihaittojen varhaista ilmaantumista mittaavista testeistä AUDIT on tunnetuin, eniten tutkimustukea saanut ja eniten käytössä oleva seulontaväline. Testin käyttö alkoholin käytön kartoituksessa on hyvä, luotettava ja nopea mittari.
Juomisen riskejä arvioidaan AUDIT-testin palautteessa pisteinä. Testin tavoitteena on tunnistaa ne vastaajat, joiden juomisen aiheuttama riski on koholla. AUDIT-C ei ole varsinaisen ongelmajuomisen mittari, olkoonkin että korkeimmat pistemäärät testissä viittaavat alkoholiongelmaan. Testin avulla halutaan siis löytää vastaajat, joiden juominen vasta alkaa aiheuttaa pulmia ja näin ehkäistä ongelmien paheneminen.
AUDIT-C on tutkimusten mukaan validi indikaattori alkoholin käytölle, johon liittyy kohonnut riski saada alkoholihaittoja.
Vaikutus väestön hyvinvointiin
Alkoholin liikakäyttö on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhkista. Alkoholin liikakäyttöön liittyy sekä terveydellisiä että sosiaalisia haittoja tai huomattava riski sellaisista. Alkoholiin liittyvät kuolemansyyt ovat viimevuosina olleet yksi työikäisten yleisimmistä kuolemansyistä. Lisäksi alkoholi selittää miehillä noin neljänneksen väestöryhmien välisistä ns. sosioekonomisista eroista kuolleisuudessa.
 
Alkoholin aiheuttamien terveysongelmien määrän tiedetään olevan suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. Alkoholin runsas käyttö lisää sairastavuutta, pahentaa monien sairauksien oireita ja lisää riskiä ajautua pois työelämästä. Vanhempien runsas alkoholinkäyttö on riskitekijä myös lasten tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle, koska alkoholin liikakäyttö haittaa huolenpitoa ja hoivaa sekä lapsen kiintymyssuhteiden kehitystä. Runsaasti alkoholia käyttävä vanhempi toimii myös roolimallina lapsen omalle haitalliselle alkoholinkäytölle. Alkoholin liikakäyttö on yksi keskeisimmistä elintapatekijöistä, joka voidaan nähdä sosiaaliryhmien välisten terveys- ja kuolleisuuserojen taustalla; alkoholi selittää miehillä noin 25% väestöryhmien välisistä ns. sosioekonomisista eroista kuolleisuudessa.
Taloudellinen merkitys
Vuonna 2011 alkoholihaittojen välittömät kustannukset julkiselle vallalle olivat 1248-1454 miljoonaa euroa. Alkoholiveron tuotto oli 1281 miljoonaa euroa. Runsaan kolmanneksen kustannuksista maksavat kunnat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kustannuksina. Toisen runsaan kolmanneksen maksaa valtio järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon, oikeuslaitoksen ja vankeinhoidon kustannuksina. Jäljellä olevasta kolmanneksesta suurimman osan muodostavat eläkkeet ja sairauspäivärahat. Huomattavia välillisiä kustannuksia alkoholi aiheuttaa elinkeinoelämälle alentuneen tuottavuuden ja tuotannon menetysten kautta. Kustannuksia on mahdollisuus alentaa puuttumalla ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Päihdehuollossa lyhyet katkaisuhoitojaksot ja perheiden alkoholiongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen sekä hoitaminen ilman lasten huostaanottoja tuovat merkittäviä kustannussäästöjä verrattuna myöhempiin erikoissairaanhoidon laitoshoitoihin. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa sijaisperheessä noin 22 000 euroa, ammatillisessa perhekodissa noin 60 000 euroa ja laitoshoidossa yli 90 000 euroa vuodessa.
Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
Toteuttamalla WHO:n alkoholistrategiaa (2010) ja Euroopan toimintaohjelmaa (2012-2020) haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseksi.
Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
Ehkäisevä päihdetyö sisältyy kunnan strategiaan osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta on määritelty ja edistyminen raportoidaan poliittisella tasolla. Ehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä kunnan hallinnonalojen ja kolmannen sektorin kanssa. Johtovastuu on osoitettu ja työnjaosta sovittu. Kouluissa ja työpaikoilla on ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja hoitoonohjauksen kattava hyvinvointi-/päihdeohjelma. Elinkeinon ja valvontaviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä ikärajavalvonnan tehostamiseksi ja päihtymyksestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Kunnan tilat ja tapahtumat ovat savuttomia ja päihteettömiä. Asiakastyössä terveys- ja sosiaalipalveluissa otetaan systemaattisesti päihteet puheeksi, ja tuetaan neuvonnalla omatoimista vähentämistä. Puheeksi otto kirjataan seurantaa/uusimista varten. Väestölle tiedotetaan alkoholin ja muiden päihteiden haitoista, oman avun keinoista sekä vertaistuen ja ammattiavun saamisen mahdollisuuksista. Terveys- ja sosiaalipalveluissa painotetaan varhaista puuttumista ja perheiden tukemista.
Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet
Yhteydessä olevat sosiaaliset tekijät: perheasema, koulutus, työmarkkina-asema, Yhteisöllisyys ja yksinäisyys, Onko saanut riittävästi tarpeeseensa nähden palveluita: päihteet, Päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi terveydenhuollon palveluita käyttäneet, Masentunut mieliala.
Asiasanat
elintavat, alkoholi, liikakäyttö, AUDIT-C

Tekninen kuvaus ja lisätiedot
Laskeminen
Perustuu AUDIT-C:n kolmeen kysymykseen: "Kuinka usein juotte olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Ottakaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautitte vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. Valitkaa se vaihtoehto, joka lähinnä vastaa omaa tilannettanne." Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en koskaan, 2) noin kerran kuukaudessa tai harvemmin, 3) 2-4 kertaa kuukaudessa, 4) 2-3 kertaa viikossa ja 5) 4 kertaa viikossa tai useammin. "Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olette ottanut niinä päivinä, jolloin käytitte alkoholia? Katsokaa oheista laatikkoa." Vastausvaihtoehtoina olivat 1) 1-2 annosta, 2) 3-4 annosta, 3) 5-6 annosta, 4) 7-9 annosta ja 5) 10 tai enemmän. "Kuinka usein olette juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?" Vastausvaihtoehtoina olivat 1) en koskaan, 2) harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 3) kerran kuukaudessa, 4) kerran viikossa ja 5) päivittäin tai lähes päivittäin. Kukin kysymys pisteytettiin 0-4 ja pisteet laskettiin yhteen, jolloin kokonaispistemääräksi voi saada 0-12. Tarkastelussa liikakäytön pisterajoina on miehillä vähintään 6 pistettä ja naisilla vähintään 5 pistettä saaneiden osuus.
Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
  • Sukupuoli: molemmat sukupuolet, miehet, naiset
  • Ikäryhmä: 20-54, 55-74 ja 75+ -vuotiaat
  • Koulutus: suhteellinen koulutustaso ikäluokittain; luokat: matala, keskitaso, korkea
  • Alue: Suomi 2013-2015, Suomi 2013, Suomi 2014, Suomi 2015, aluehallintovirastojen (AVI) alueet 2013-2015, sairaanhoidon erityisvastuualueet (ERVA) 2013-2015, maakunnat 2013-2015, Helsinki 2013-2015, Espoo 2013-2015, Vantaa 2013-2015, Tampere 2013-2015, Turku 2013-2015, Oulu 2013-2015, Hyvinkää 2013-2015, Hämeenlinna 2013-2015, Imatra 2013-2015, Joensuu 2013-2015, Jyväskylä 2013-2015, Järvenpää 2013-2015, Kaarina 2013-2015, Kajaani 2013-2015, Kangasala 2013-2015, Kerava 2013-2015, Kirkkonummi 2013-2015, Kokkola 2013-2015, Kotka 2013-2015, Kouvola 2013-2015, Kuopio 2013-2015, Lahti 2013-2015, Lappeenranta 2013-2015, Lohja 2013-2015, Mikkeli 2013-2015, Nokia 2013-2015, Nurmijärvi 2013-2015, Pori 2013-2015, Porvoo 2013-2015, Raasepori 2013-2015, Rauma 2013-2015, Rovaniemi 2013-2015, Salo 2013-2015, Sastamala 2013-2015, Savonlinna 2013-2015, Seinäjoki 2013-2015, Tuusula 2013-2015, Vaasa 2013-2015, Ylöjärvi 2013-2015.
Päivitystiedot
2015-05-28
Lisätiedot ja käytön rajoitukset
Tietoaineisto
Viitteet
Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvointitutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Otosyksikkönä on väestöpohjaltaan vähintään PARAS-alueen kokoinen kunta (20 000 asukasta), josta poimitaan 20 vuotta täyttäneistä 3 000 asukkaan otos. Mikäli halutaan tarkastella esimerkiksi kaupunkien eriytymistä, voidaan alueiden välistä vertailua varten poimia 1 000 asukkaan otos aluetta kohden. Vuosina 2012-2015 toteutetuissa tutkimuksissa osallistumisaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain välillä 72-33%. Tulosraportin 2013-2015 alueet.
Yhteystiedot
Pia Mäkelä (etunimi.sukunimi@thl.fi)
Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi
Tietoaineiston yhteystiedot
ATH-tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti ath-info@thl.fi